Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Käytännössä asia on niin, että klusterin korjuissa joka leimikossa on omavalvontaa. Tarkastetaan kuutiointia ja korjuujälkeä. Myhistyksellä se ei ole kaksista.
Ote ko. ohjeesta: ”Maastotarkastuksista ilmoitetaan aina maanomistajalle etukäteen. Valvonta- ja tarkastustoiminnassa tulee erityistä huomiota kiinnittää hallintolain §:ään, jossa säädetään asianosaisen oikeusturvasta tarkastuksissa (ennakko ilmoitus, läsnäolo-oikeus, tietojen saanti, tarkastuskertomus ja sen tiedoksi antaminen). Valvonta- ja tarkastustoiminnassa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota asianosaisen kuulemiseen hallintolain 34
Outoa on
Vissiiin tuota ohjetta on sovellettu mittauksessa soveltuvin osin….
Ihmettelen, miksi metsäkeskus vaikenee siitä miten tutkimus on tehty.
Itse en tiedä miten ne noita mittauksia tekee, lapsenomaista uteliaisuutta se on vain, aikoinaan käytettiin nimitystä syntymähullu. Ei siihen lääkkeitä tarvita. Obelix sai toisenlaisen tartunnan het syntymän jälkeen ja antiikin taruissa samanlaisista tapahtumista on juttuja myös.
”…miksi metsäkeskus vaikenee siitä miten tutkimus on tehty…” Ei siinä ole ymmärtääkseni mitään salaista. Menetelmä on varmaan julkaistu/selitetty jossain.
”Valvonta- ja tarkastustoiminnassa tulee erityistä huomiota kiinnittää…” on kyllä melkoista joutavaa soopaa, sillä tarkastaja itsekään ei tiedä mikä on ollut maaomistajan osuus huonoon lähtötilanteeseen, vaatimukseen itse työstä ja korjuu-olosuhteet joille kukaan ei ole mahtanut mitään. Oikeudenmukaisesti ajatellen ns. huonoissa leimikoissa Mk: tarkastajan pitäisi käydä mittaamassa lähtötilanne ja työn päätyttyä uudestaan.
Etsisin korjattavaa ensisijaisesti toiminnasta ennen ensiharvennusta. Ensiharvennusten heikompaan suuntaan menneistä tuloksista on raportoitu jo aiemmilta vuosilta. Konekanta on nyt se mikä se on, ja oletettavasti konekuskit osaavat hommansa. Reseptiksi määräisin siis ne samat kuin ketjun alussa. Maanomistajien hoidettavaksi: lisää taimikonhoitoa ja ennakkoraivauksia. Puun ostajien hoidettavaksi: tarkempi ostotapahtuma sisältäen maastossa käynnin. Huonoja leimikoita ei osteta vaan annetaan ohjeet hoitotoimiin. Hoitotoimien hinta tulee takaisin parempana harvennuspuun hintana ja parempana puun kasvuna koko lopun kiertoajan.
Tarkastusraporteissa tulisi käydä ilmi myös se, paljonko leimikolta on arvioitu kertyvän puuta ja paljonko on lopulta kertynyt . Jouduin monta kertaa työurani aikana tilanteeseen, jossa leimikolta ei karttunut läheskään työohjelmaan merkittyä määrää puutavaraa . Jos olisi ollut käytettävissä oikea tieto leimikon puusisällöstä , ei kohteelle olisi joka kerta edes siirrytty.
Ylisuurilla arvioilla on harhautettu monta konemiestä kohteille ,joiden hakkuu ei ole taloudellisesti järkevää. Ei siis ole mikään ihme ,jos kauppakirjaan merkityn puumäärän kerryttämiseksi päädytään joissakin tapauksissa lakirajan pintaan harvennustiheyksissä . Kun kerran kauppakirjassa seisoo ,että hehtaarilta kertyy 50 mottia puuta , se määrä myös hakataan, vaikka lakiraja harvennusvoimakkuuden suhteen lähestyisikin. Ei siis pidä laatia kauppakirjaa liian optimistiseksi kertymän suhteen. Ensimmäisenä kuitenkin tartutaan myyjäpuolella siihen ,että puukauppa jää määrällisesti vajaaksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään