Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
MEHTÄUKKO. No tässähän on sitten paasattu kaksi kuukautta turhan takia, yli 1300 kannanottoa aivan suotta. Nykyinen korjuujälki on vakiintunut maan tavaksi. Se on ”yleistys” , jolle ei kukaan mitään voi. Siitä on turha hakea syitä ja pohtia seurauksia. Kaikkihan jää vain yleistykseksi.
Mehtäukko. No sitten tässä on paasattu aivan turhaan pari kuukautta, yli 1300 kannanottoa. Vajaapuustoinen korjuujälki on ”yleistys” johon on kaikkien totuttava. Siihen johtaneiden syiden ja seurausten pohtiminen on joutavaa yleistystä, joka ei johda mihinkään.
Timpan 14:45 valaisi jotain. Paasata voi tietyyn pisteeseen, mutta ennen kuin lopulliset syy-tekijät paljastuvat, enempi paasaaminen alkaa olla entisen kertausta.
”Vajaapuustoinen korjuujälki on ”yleistys” johon on kaikkien totuttava” on mielipide, jota en hyväksy ja allekirjoita.
Johtaahan se metsän kovaan kasvuun ja nopeaan päätehakkuuseen. Enpä aivan kauheaa ällämölöä moisesta pitäisi. Samalla alustaa on auki runsaasti ja uutta metsää pukkaa alle jo kovaa kyytiä. Minullakin taitaa mennä ylispuuhakkuuksi se tarkistettu Jätkänkin ”porun” aihe.
Tuleva kehitys riippuu siitä onko puissa enää voimakkaan harvennuksen jäljiltä vihreää latvusta eli kasvuvoimaa jäljellä, vai korjaako lumituho loputkin riukulat pois ennenaikaisesti. Metsänkasvatusta voidaan ajatella myös viherhiukkasten määrän optimointina: jos vihreä latvus on pitkä, saman kasvun tuottamiseen riittää pienempikin puiden määrä.
Jeessillä metsänhoito on hallussa: ”Uutta metsää pukkaa kovaa kyytiä”. Voi käydä huonomminkin, yleensä pintakasvillisuus ja vesakko valtaa alaa, mitä enemmän metsänpohjaa avataan. Siinä mielessä peitteinen metsä ja ennen muuta varttuneissa metsissä, hoitovastuu on vähäisempi. Pääsee vähemmällä ja onhan se korjuun kannaltakin parempi. Jos vaikka kysymys on jatkuvasta kasvatuksesta tai sen soveltamisesta. Metsänhoidossa painotetaan liikaa nuoriin metsiin ja ajaudutaan vaikeuksiin, niin kuin tässäkin keskustelussa on nähty.
Ainakin eräät ohjeet joita luin netissä olivat semmoisia että ajouran leveyden vaikutus ei tule kyllä oikein mitattua niillä ohjeilla. Ohje oli että mitataan puoliympyrä koealoja. Samaten nämä muut inventointi ohjeet ovat sellaisia että eivät täytä satunnaisotannan tarkoitusta.
Sittenkun poikkeavalla tavalla tehdään otantoja, jotka ei toteudu puhtaaseen satunnaisuuteen, helposti tulokset eriytyy.
Niinkuin palstan matemaatikot varmaan ovat oivaltaneet, relaskoopin laskentakaava on varsin yksinkertinen.
Kun kyse on ketjurelaskoopista, niin ketjuvarsi on 65 cm ja aukko 13 mm.
Aika yleinen keppivarrella oleva koje on metrin varrella oleva – 20 mm :n aukolla varustettu laite.
Molemmissa käy samat taulukot, eli viiden metrin päästä lasketaan mukaan yli kymmensenttinen runko jne.(Kaikki hahlontäyttävät rungot lasketaan neliömetrin kokoisiksi rinnankorkeudelta mitaten jne.
Käytännössä relaskooppi toimii ohuemmassa ja myös paksummassa ihan tarkkaan. Runkoluku ottaa huomioon vain runkoluvun, relaskooppi huomioi myös järeyden. Mikä tässä on liian vaikeaa ymmärtää?
Täälläkin keskustelu seilaa maan ja taivaanvälillä .Välillä on asiaa ja välillä paljon ohi otsakkeen niinkuin muillakin palstoilla.
metsäkeskus on halunnut omaa imagoaan nostaa tollasella julkisuudella ,kun on kohdentanut uutisoinnin pienelle alalle,vai onko tullut uusia henkilöitä laitokseen.
Kerroin joskus aiemmin syitä ehkä liian harvaksi hakkuuseen,niitähän on KEMERA haetaan motteja,saadaan tukia,liian järeät koneet,mottihakuiset konekuskit.
Jos haluaa kannattavaa metsänhoitoa- tulosta on aikanaan tehtävä taimikonvarhaishoito ja myöhemmin taimikonhoito ja ennakkoraivaus ,nämä ei kaipaa yhteiskunnantukia vaan perusta hyvä metsänhoito.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään