Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entäs tämä: tuleeko ajouran pinta-ala huomioitua oikein eli mistä kohtaa relaskooppikoealat tulee ottaa? Huomioiko konekuskin käyttämä harvennusvoimakkuuden tsekkausohjelma sen jo valmiiksi että kone on ajouralla?

    Tomperi

    A.Jalkanen, Sinulla kun on tuota kosketuspintaa metsätalouteen niin vaadi metsänhoitoyhdistysta järjetämään koulutustilaisuus, informaatio tilaisuus maastoon kuinka se motomies mittaa ja kuinka se metsäkeskus tarkistaa…

    luulis että kuuluisi ihan rehtiin markkinatalouteen tuommonen tilaisuus, toinen ois tuo runkopuu hinnoittelu mutta eihän ….

    Talavellahan se on kiireistä aikaa mhy organisatiossa… ja luntakin sattaa ja talviloma on ja kohta on kevät kiireet ja sitten on kesä loma jne….

    suorittava porras suorittava porras

    Kannattaa lukea Metsälehti 17.2. 2023 sivu 34 /Lukijalta : ” Harvennusmalleja täytyy käyttää oikein”/ Pentti Niemistö

    … suosittelen jätkällekin…

    PS. Viimeistä kappaletta en tosin allekirjoita. Energiapuunkorjuulla ei juurikaan metsän tilaa paranneta ja saattaa olla ko nimikkeellä jopa kielletty vaihtoehto tulevien ilmastopäätösten tuloksena. Jos puunpolttaminen laitetaan verolle , energiapuuhakkuut jäävät historiaan. Metsienhoidon tarve ei kuitenkaan vähene.

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen edelleen samalla linjalla: uskon että ongelmat ovat muualla kuin mittaamisessa. Luotan metsäammattilaisiimme! Jos käytännön toiminnassa on kohennettavaa, asia on korjattavissa ohjeistamalla työntekijät paremmin, parantamalla koulutusta, korjuukoneita ja ohjelmistoja. Tämä osio ei ole vaikea.

    Vaikeaa on muuttaa ostomiesten ja metsänomistajien käyttäytymistä. Taimikonhoitopinta-alat ovat olleet viime vuosina nousussa, mutta eivät ole vielä rästien vuoksi riittävät. Puun hinnoittelun muuttaminen niin että kohtuuttomat korjuuvaikeudet johtavat kohtuuttoman halpaan puuhun voisi olla tarpeeksi järeä lääke? Tätä hinnoittelumekanismia ei saisi sekoittaa pienpuun korjuun tuella.

    Panu Panu

    Itse mittasin koivikon ensiharvennuksen jälkeen 4m kepillä noin 10 koealalta tiheydeksi 600 runkoa/ha. Osaan koealoista otin ajouraa mukaan ja vaikeutena on tietysti sisällyttää sopiva määrä/ala ajouria mittaukseen.

    Valitin ostajalle, että liian harvaksi meni ja ostaja kävi mittaamassa kännykkäsovelluksella ja sai tulokseksi 750 runkoa/ha. Pitäisi varmaan sillä 11m ”moton puomi”-mitalla mitata keskeltä ajouraa.

    Tomperi

    Mittaa siten että mittaat pelkästään ajourien välistä. Sitten vähennät lukumäärästä montako prosenttia pinta alasta on ajouria. Esimerkiksi 5 metrin ajoura, ajourien väli 20metriä  500m/hehtaari ajouraa, 500*5m on 2500 neliömetriä, 25 %. Elikkä jos sait runkoluvuksi 1000 niin todellinen runkoluku on 750. ajouran leveys 4 m … miinus 20 prosenttia.

    Arvelen että organisaation edustaja ei osaa mitata runkolukua.

    Tai metsänhoitoyhdistyksen pitäisi järjestää jäsenistölleen metsäninvestoinnin koulutusta, noh siinä voi käydä niin etä saa nokkin sitten metsäyhtiöiltä.. Kuten A.Jalkanen totesi, ”uskon että ongelmat ovat muualla kuin mittaamisessa.”

    Uskollahan ne asiat ratkeaa ja sutviutuu järjestyy kohalleen.  Mittamisestahan tämä koko keskusteluketju on rakentunut…. ””mitä meni metsäkeskus meuhaamaan metiaan””

    Totuus ei ole kiva asia

    Sulli

    Ei se kyllä niin mene että mitataan jäänyt pohjapinta-ala ja jos se ei riitä niin käytetään sitten jäävää runkolukua.

    metsä-masa metsä-masa

    Mielenkiintoista keskustelua Tomperilta ja A. Jalkaselta 23.2 metsänomistajien koulutukseen. Olisiko tässä koulutuksen vetäjän rooli MTK, etujärjestönä metsänomistajille ja maaseutuyrittäjille ja MHY,  puukaupan avustajana ja puunhankkiajana, järjestää neuvontaa ja koulutusta ??

    Tällä hetkellä väitteet on huolestuttavia etenkin nuortenmetsien käsittelyssä etenkin  niille metsänomistajille, jotka ovat suunnittelemassa niitä ensimmäisiä harvennusrästien purkuja, osa näistä metsänomistajista voi  vallata passivioituminen, kun lisäksi lehdistö ja tiedotusvälineen kertoo huomattavista epäonnistumisista metsänhoidosa.

    MHY:lle tässä näkisin olevvan hyvän syyn tarttua vetäjän rooliin,  turvaamalla hyvän metsänhoidon tasoa ja rohkaista metsänomistajia puukaupoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin, metsä-masa! Puuta ostavien yhtiöiden metsäasiantuntijoiden koulutus ja ohjeistus kuuluu niille ja lisäksi omien metsänomistaja-sopimuskumppanien valistus. Mhy:n omien metsänomistajajäsenten koulutus kuuluu puolestaan niille. Tätä on kyllä tehtykin eli mhy:t järjestävät taimikonhoidon ja raivaussahatyön kursseja jäsenistölleen. Varmaan pitäisi lisätä etämetsänomistajien koulutusta taimikonhoidon merkityksestä ja toteutuksesta ja laittaa lisää opetusvideoita ja webinaareja nettiin katseltaviksi.  Koulutuksen ohessa saa myytyä työsuorituksia.

    Jätkä

    Metsänomistajien koulutus keskitettiin  80 – luvun alkupuolella opetushallituksen hoidettavaksi ja samaan työhön velvoitettiin silloin Metsälautakunta ja Metsänhoitoyhdistykset mukaan.

    Olin alusta lähtien mukana opetushallituksen remmissä. Järjestimme yhteistuumin noita tilaisuuksia, joissa oli mukana metsänhoitajiakin Metsälautakunnasta (nyk. Metsäkeskusksesta)

    Kun opetusmateriaali oli teetetty ja painettu näiden oeganisaatioiden toimesta ja sen mukaan pelattiin, niin olen satavarma, että niitä mittausmenetelmiä  ja harvennusmalleja noudattaen ei tule virheitä esim harvennusvoimakkuuden määrittelyssä eikä mittaamisessa.

    Varsinainen virhe VOI tapahtua silloin, kun esim metsätyyppi määritellään väärin. Myös metsätyypin opaskasvit käytiin läpi juurta jaksaen.

    Epäilen vahvasti, että Suoriutuvalta on lähes aina jäänyt metsätyypin määrittely korkeintaan puolitiehen- Ainakin talviseen aikaan!

    Jos joku on tarkastellut esim TAPIO:n harnennusmallela ammattitaitoisen metsä-ihmisen silmin, hän on takuulla huomannut, että metsätyyppien väliset erot ovat merkittäviä. Merkittävää on myös se, että eri puolilla Suomen metsissä pitää käyttää eri taulukoita.

     

     

Esillä 10 vastausta, 1,331 - 1,340 (kaikkiaan 1,930)