Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Tuota noin….juuri jätkän mainitsemille kursseille minäkin osallistuin 80- luvulla ollessani mhyn: hallituksessa ja sieltä se kipuna metsähommiin alunperin sai alkunsa. Osaamista päivitettiin myöhemmin Myllykosken ,UPM:n ja Metsäliiton järjestämissä koulutuksissa motokuskeille.
Metsätyyppien erot voi päätellä ,kun tarkkailee puustoa ja puiden latvuksia. Tänä päivänä maapohja selviää leimikkotiedoista koneen sijaintitiedon perusteella ja oikea harvennusvoimakkuus käy ilmi ,kun syöttää puustotiedot ohjeen mukaan koealalta järjestelmään. Viimeisessä Metsälehdessä on jätkällekin ohjeet ,miten 11 metrin puoliympyräkoealaa käytetään.
”Metsätyyppien erot voi päätellä ,kun tarkkailee puustoa ja puiden latvuksia.”
Metsätyyppien erot tulevat konkreettisesti esiin, kun tarjolla on ns. ”ilmaista viinaa”. Suuri osa on täysiä mkkuja, mutta on joukossa hyviäkin tyyppejä.
Cajanderin kehittämä metsätyyppiteoria opaskasveineen pelittää luonnon metsissä, miksei kohtalaisen hyvin puunkasvatusalueillakin. Kuitenkin opaskasveja parempi kuva maaperän puuntuottokyvystä saadaan pituusbonitoinnilla. Aktiivisten metsänhoitotoimien tuloksena opaskasvien kasvuolosuhteet saattavat muuttua. Tietyt rehevyyttä ilmaisevat kasvit saattavat nukahtaa pitkäksikin aikaa kosteus ja valaistusolosuhteiden muuttuessa esim. avohakkuussa. Pituusbonitoinnin avulla maan kasvukyky voidaan selvittää talvellakin. Kuten Suorittava kertoi motokuskin ei tarvitse opaskasveja ryhtyä kaivelemaan. Kasvupaikkatiedot tulevat hänelle kuviotietoina.
Maapohja selviää leimikkotiedoista . Ei ole motokuskin ongelma ,jos tiedot eivät pidä paikkaansa.
Itse seurailin puuston latvuksten kuntoa ja pelkästään siitä johtopäätöksiä tekemällä päästään hoidetuilla kohteilla suositustiheyksiin. Hoitamattomiin suosituksia ei voi täysin soveltaa ,joten tehdään sitä ,mitä olevista tarpeista saadaan kohtuudella aikaiseksi. 40 vuoden kokemuksella ei ollut epäselvää ,mitä otetaan tai jätetään.
– Ensiharvennus 10 kasvukauden jälkeen 600/ha tiheyteen
– Kertymä 20m3/ha
Tässä mennään siis täysin latvukset edellä eikä ensiharvennuksen kassavirralla ole mitään väliä. Toinen harvennus tulee kuitenkin jo aiemmin kuin monilla ensiharvennus 16-18v kohdalla ja siinä lienee jo kohtuullinen tukkisaanto.
Vessille ja Mikolle ?. Kaikki rungot eivät ole tuossa täysin karsiutuneet, joten kuivaoksat varmaan karsitaan nyt harvennuksen jälkeen. Hyvältä kasvatusketjulta vaikuttaa, ja nimenomaan aloittaen 1200 koivulla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään