Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Myö tehtiin niin nämä suohakkuut että ajoura aivan ojan viereen siitä harvennus oja yli toiselle saralle ja oman puolen saran harvennus. Kaikista kuivin paikka oli ajaa ojan reunalla eikä missään nimessä keskellä sarkaa. Tietenkin ojien väli ratkaisi paljon. Yleensä kun ojat kaivettiin ei ollut mitään hajua tulevista hakkuukoneista, vaikka olisikin niin ojittajat oli innokkaita kaivamaan kun metri taksalla kaivoivat. Tuo on kyllä totta että suoharvennuksilla tuo ajourien väli voi vaihdella paljonkin ojien väleistä johtuen. Tuo haamu-ura ei toimi kuin ensi harvennuksella. Myöhemmissä harvenuksissa on sitten ajouritus tehtävä ilman haamuja.
Samalla tavalla kuin Metsuri motokuski tuolla edellä kertoi, on tehty meilläkin. Keskellä 30 metrin sarkaa ei ajeta, vaan urat tehdään ojanpenkalle. Hieman kovempien maiden saroilla ovat joskus tehneet urat ristikkäin ojiin nähden. Silloin saadaan uraväli juuri sopivaksi.
Uusimmassa Metsälehdessä on lisää juttua harvaksi harvennettujen tapauksista. Oma näkemys tähän aiheeseen, että eikö metsälain muutokset nimenomaan poistaneet harvennuksien toteutukseen rajoitteet. Ja ylipäätänsä hakkuun toteutuksille. Enää ei ole uudistamiseen ikärajoja eikä hakkutavoille rajoitteita. Saa hakkailla ihan miten huvittaa, eikä se ole lain vastaista.
Miksi siis puhutaan lain vastaisista harvennuksista jos mennyt harvaksi?
Yhtä lailla alle 80-vuotiaan männikön avohakkuu on vastoin hyvän metsänhoidon suosituksia. Samoin harsintahakkuut ovat vastoin suosituksia, mutta niitä tehdään enemmissä määrin.
Lisäksi…..Nykyiset hakkuumäärät ja puuvirta tehtaille ei olisi mahdollista, jos noudatettaisiin orjallisesti hyvän metsänhoidon suosituksia. Että harvennuksissa odoteltaisiin taulukoiden täyttyminen ja harvennus suositusten käyrille.
Valtaosa metsistä on sen rakenteisia, ettei odotteluun ole aikaa. Metsikkö ei parane odottelemalla ja täysin oikea päätös se on taloudellinenkin päätös tehdä harvennus, jotta raha liikkuu. Jos metsänomistaja haluaa rahaa ja kauppa on ostajan ja myyjän näkemyksistä sovittu, niin voihan sitä harventaa vasta harvennutun metsän uudelleen. Olen itsekin ollut mukana hakkuissa, joissa metsätilan edellinen omistaja harventanut metsikkönsä kohdilleen. Mutta uusi omistaja halusi rahaa ja hänen näkemys oli, että voisihan tuosta vielä harventaa. Eli koneet oli neljän vuoden välillä hakkaamassa samoja kankaita.
Aika kummalta tuntuu ajatus että harventamalla aina vaan saisi parhaiten rahaa. Tuollaista järkeä on paljon Pohjois-Satakunnan maanomistajilla ja se näkyy metsien hiukan surkeassa tilassa paikoitellen. Ei vanha metsä enää kasva mutta uuttakaan ei kuusien alle synny. Monille vain päätehakkuu on kauhistus kun kuvitellaan edelleen että se on köyhtymisen merkki.
Husse. On metsälaki voimassa edelleen mutta se ei rajoita hakkuita yhtä paljon kuin ennen 2014 muutosta. Jos jaksollisen metsän harvennushakkuussa tai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuussa pohjapinta-ala menee alle lakirajan, syntyy uudistamisvelvoite.
Valtaosa metsistä on sen rakenteisia, ettei odotteluun ole aikaa.
Tässä on tehty virheitä edellisessä vaiheessa. Taimikot pitää hoitaa niin että ensiharvennus voidaan tehdä oikeaan aikaan ja taloudellisesti.
Kaikki lähtee töiden oikeasta ajoituksesta ja tekotavasta. Montako taimikkoa onkaan jäänyt heitteille pelkästään katteettomien odotusten vuoksi? Jos tarjotaan toimenpiteisiin kannustavia porkkanoita liian myöhäiseen ajankohtaan ja tuen saamisen edellytyämät rajat eivät sovi yhteen biologian lakien kanssa , on lopputulos se ,mitä nyt ihmetellään. Kun vielä lisätään vaatimuksia kaluston suhteen vähäisellä kokemuksella , on soppa valmis…ja sakea.
Pilalle menneitä ja hoidon puutteista kärsinetä kohteita ei saada enää kuntoon millään poppakonsteilla. Kaustoa ei kannata hankkia erikseen laiminlyötyjä kohteita varten. Tehdään niillä ,mitä on siinä vaiheessa ,kun on riittävästi otettavaa. Ajankohta voi tosin venähtää kymmenen vuotta ja kasvatuskelpoinen puusto huveta tänä aikana. Sen riskin mo kuitenkin ottaa jättäessään taimikot hoitamatta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään