Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Suorittavan portaan kanssa samaa mieltä. Antakootten noitten pilalle menneitten kohteiden olla pilalle menneitä ja sisällytetään ne ns 30 rosenti suojeluohjelmaan ja kappas vaaan ei mene montaa vuosikymmentä kun on sankka metsä vaikkei mitään tehty ja loppulos ympäristöystävällinen taloudellisesti kannattavin….
Uusi Metka tuo ehkä helpotusta asiaan. Jos käyttää tuet, se pakottaa harventamaan alle 8 metrissä havupuustot enintään 2500:aan ja yli 8 metrin pituusvaiheessa 1500 runkoon. Koivikko muistaakseni 1200:aan. Jos siis haluaa viedä taimikkonsa tuossa tiheämmässä asennossa enskaan, tuet on käytettävä ennen 8 metrin pituusvaihetta.
Männyllä suosisin edelleen tiheämpää asentoa enskaan saakka (2000 – 2500 runkoa), riippuen kasvupaikasta. Kuusella 1500 – 1800 ja koivulla 1200 sopivia? Sitä vain mietin saadaanko 1500 rungosta riittävä kertymä enskaan, ei muuta.
Jos latvus uhkaa supistua liikaa nopean kasvun vuoksi, kasvustoa on väljennettävä jo ennen enskaa!
Kirjanpitäjä yrityksen johtaja, 30 työntekijää, koulutustilaisuus, hän sanoi että tuet yms kannattaa unohtaa kannattavuuslaskennassa ja yrityksen kehittämisessä. Miksi tää ajattelumalli ei sovi metsäsektorille?
Metkassakin on biologisten tekijöiden vastaisia ehtoja. Metsäyhtiöillä ei ole näitä rajoitteita ,jotka toimivat järkevää kokonaisuutta vastaan. Miksi siis kasvattaa puustoa tukiehtojen vuoksi , kun normit eivät ole käyttökelpoisia ja johtavat huonompaan lopputulokseen..
Metsässä seurataan puuston latvusten kuntoa ja tehdään havainnoista toimenpiteitä tukevat johtopäätökset. Tukiehdot on laadittu keskiarvojen perusteella ,joten ne soveltuvat huonosti kirjaviin olosuhteisiin. Metsäpalstaa on kuitenkin käsiteltävä yksilönä ja yksilön tarpeiden edellytyämällä tavalla. Tämän ammattimaisesti toimivat ovat oivaltaneet.
Tuet ovat paikallaan niissä tapauksissa ,joissa korjataan edellisen omistajan laiminlyöntejä. Muualla niitä ei tarvita hämärtämään toimintaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Nythän on tilanne jo sellainen ,että sitä enemmän tukea annetaan ,mitä syvemmälle allikkoon on omien toimien/ toimimattomuuden tuloksena ajauduttu. Kannusteina tukien taimikonhoitoon pitäisi riittää. Myöhemmät tuet ohjaavat vain huonoihin käytäntöihin ja kokonaisuus huomioon ottaen vääriin valintoihin.
Kannusteina tukien taimikonhoitoon pitäisi riittää. Myöhemmät tuet ohjaavat vain huonoihin käytäntöihin ja kokonaisuus huomioon ottaen vääriin valintoihin. Kyllä ennakkoraivaus tarttee tukea. Paljon jää risukoita hakkaamatta jos ei tukea tule.
Tuleehan niitä ennakkoraivauksia ,kun nykymalli tuottaa vain elinkelpoisia vesakoita ,metsistä ei niin väliä.
Kun ne pari taimikohoitoa tehdään oikealla hetkellä ,ennakkoraivauksen tarve on olematon ja vähäisen risukon sietääkin ,kun on riittävästi puustoa hakattavaksi.
Toki tukiehtoja voisi tarkentaa siten ,että tuki ohjataan suoraan raivauksen toteuttajalle eikä maanomistajan tilille pönkittämään kantohintaa. Tuki on alunperin tarkoitettu kattamaan kasvaneita työkustannuksia.
Metsänhoitosuositusten mallit ovat mahdollisuus teoreettisesti maksimitulokseen puuntuotannossa.
Mutta kun omat kokemukset ovat, että ensiharvennusvaiheessa olevista metsiköistä valitettavan pieni osuus on ”teoreettisesti täydellisessä tilassa”.
Eli että uudistaminen olisi mennyt nappiin, taimikonhoidot tehty ja ajallaan. Lisäksi vielä tehty oikein. Hirvituhot vaikuttaa myös. Ja ettei kasvatettavana puulajina ole vesasyntyistä haapaa. Lisäksi metsänomistajuuksissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat, onko hyvän hoidon viestikapula siirtynyt eteenpäin. Tai vastaavasti uusi omistaja paikkailee edellisen jälkiä.
Tuohon optimaalisuuteen pyritään, että ensiharvennuskessa olisi kasvatettavaa puulajia tarpeeksi ja priimakuntoista tukkiaihioita. Tasaisen tiheästi ja maksimaalisen paljon. Jotta voitaisiin harvennusmallien mukaisia harvennuksia tehdä. Tällaisia metsiköitä toki metsäpalstoilla on, mutta pitäisi olla suurempi osuus pinta-aloista.
Mutta kun niillä heikommillakin metsikkökuvioilla pitäisi jotakin tehdä ja koneketjut tarvitsevat kahdessa vuorossa leimikkoa jokaisena päivänä vuodessa. Ei sitä noita priimametsiköitä vain riitä tässä maassa.
Tällä foorumilla joillakin metsänomistajilla varmaankin sotkuiset ja harvat ”hukkahehtaarit” ovat vähemmissä määrin
Sotkuisille hukkahehtaareille oikea työkalu on raivaussaha. Ei niitä kukaan koneella halua tehdä, eikä niistä paljoa puuta löydy joten ne ei yhtiöitäkään kiinnosta.
Liian harvaksi harventaminen ei ole koskaan vaihtoehto. Jos metsä on kehityskelvoton niin se hakataan aukoksi ja aloitetetaan alusta.
Tyypillinen kuvio, mänty-koivu sekametsä tuoreella kankaalla. Taimikot hoidettu ja ensiharvennuksen alkaessa tehdään vielä ennakkoraivaus, jonka jälkeen runkoluku 1400. Pituus 12m. Mäntyä 75% ja koivua 25% jotka hieskoivua. Männyissä teknistä vikaa yms. Tulevaisuuden tukkipuita männyissä noin 500 runkoa.
Harvennetaan ja lopputulos 800 runkoa hehtaarille, joista mäntyä n. 750ja koivua 50-100. Kuviosta tuli hyvä, hakkuun jälki ja puukaupan tulo maanomistajalle mieleinen ja hakkuuyrittäjälle kelvollinen kohde. Kuvio ”siistiytyi” ja selkeni tulevaisuutta varten.
Kemerat haettiin kuviolle, koska ennakkoraivaus ja poistuma ”kinthaalla” eli noin 1000 runkoa, sisältäen ennakkoraivattua puuta.
Sitten Metsäkeskus käy tarkastamassa ja antaa moitteet paskasta jäljestä.
Miksi puunkasvatusalue on niin erikoista omaisuutta, että siitä huolehtimiseen on saatava sosiaaliapua, niidenkin jotka tälläkin palstalla leveilevät rikkauksillaan? Jos taloni peltikatto ruostuu puhki, miksi sen korjaamiseen ei ole vastaavaa järjestelmää? Tai auton talvirenkaiden uusimiseen? Miksi tuo sosiaaliapu kannustaa ensin päästämään omaisuuden pilalle ja rientää sitten rahasäkin kanssa avuksi? Esimerkiksi, jos omistan metsäautotien. Jos lanailen sitä keväällä ja syksyllä ja ajan tarvittaessa sorakuorman, niihin töihin ei saa sosiaaliapua. Mutta jos annan tien mennä käytännössä pilalle, sosiaalivirkailija Metsäkeskuksesta tulee rahoineen apuun 70% osuudella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään