Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
leimikon suunnittelijan olisi pitänyt rajata videolla oleva kuvio pois ison koneen kohteesta ja merkitä papereihin liian pientä. kohde raivataan metsurityönä tai kasvakoon vielä .
Mikä ihmeen leimikon sunnittelija? Kun osto sen laittaa suorituslistaan ja tekee leimikoiden kuviorajaukset. Ei tuota olisi pois tarvinnut sulkea mutta konehemmon pitää antaa mennä läpi heikoimmat kohdat pelkillä ajourilla. Todennäköisesti myyty jonkun kakkosharvennuksen kylkiäisenä samantein ja kuulemma kakkosen hinnallakin. Hyvin onnistunut metsänomistaja vedättämään tiliä isommaksi. Kyllähän sitä aina harvennuksia pitää teettää joko päätehakkuun rinnalla tai vähintään useampi harvennuskuvio samaan kauppaan. En usko että osto on tuollaista pelkästään ostanut. Tai sitten on kyse hiljaisen vaiheen kaupoista jossa otetaan kaikki mitä saadaan. Kyllähän tuo sellufirmalle aika tärkeää tavaraa on tuokin.
Vai ”hyvin on onnistunut” on tyypillistä eräänlaista yhteen hiileen puhaltamista. Tällaiset juuri paskantelevat mo mainetta, kun sitten pääsevät valittamaan tekemällä tehdystä omasta mokasta.
Mikä tuossa on mokaa mehtäukko? Metsä harvenee vain hiukan liian aikaisin. Kyllä tuossa järeys nyt sitten alkaa parantua ihan silmissä. Havut vain saisi olla levällään lannoitteeksi. Hyvä ammattilainen kuitenkin tekee eli ei kolhi jäämäpuustoa. Ajokone kyllä saattaa senkin vielä keretä tehdä jos siellä huolimaton nuori öykkäri sarvissa.
Nuo ovat juuri niitä kohteita ,joista tarkastukseen joutuessaan tulee kielteistä palautetta . Pelkkä ajoura riittää viemään puuston suositusten alarajalle. Hoitamattomina kituneiden nuorien metsien kohdalla pelkkä ennakkoraivaus- jossa poistetaan ainespuun mitat täyttämätön materiaali- johtaa riittävään tiheyteen. Harmi vain ,että KEMERAN takia sitä puskaa pitää käydä vielä tonkimassa ,jotta saadaan korjuutuen edellytyämä 35 mottia ainespuuta kasalle. Sitten ihmetellään ,miksi on jäänyt harvaksi.
Monesti tuo ”kylkiäinen” on osa isompaa kuviota otsikolla ”muu harvennus”. Enskasta ei mainita halaistua sanaa. Tarkastukseen joutuessaan se kuvion osana muuttuu ensiharvennukseksi , vaikka kyseessä olisi vasta nuoren metsän kunnostus, KEMERAkohde.
Ensiharvennukset liitetään muihin harvennuksiin siksi, että niin ostomies saa maksettua niistä parempaa hintaa ilman, että tilastohinnat menevät liian hyviksi. Jokseenkin vakiintunut temppu.
Suorittavan puoliympyrät: no, suorittavahan nyt tietysti ainakin väittää olevansa eläkkeellä. Jos nyt kuitenkin satut pääsemään vielä joskus moton koppiin, niin teepä seuraavasti. Sen sijaan, että mittaat puoliympyrän vasemmalta tai oikealta, niin mittaapa puoliympyrän muotoinen koeala valmista aluetta suoraan edestä.
Jos motokuskit mittaisivat jäävän puuston ja noudattaisivat suosituksia. Ei meillä olisi liian harvaksi hakattuja kohteita. Ei niistä ole kuitenkaan kertynyt 35m3 /ha. Ostomiehet arvioivat liian harvapuustoisten kohteiden kertymään aivan liian suureksi saadakseen kauppoja. Kokemusta on.
”Ostomiehet arvioivat liian harvapuustoisten kohteiden kertymään aivan liian suureksi saadakseen kauppoja. Kokemusta on.”
Niin on meilläkin. Kiintiö pitää saada kertymään.
Mutta tuosta Jannen mittauksesta relaskoopilla. Ei mitään virkaa. Runkoluvun mukaan voisi ajatella että ollaan 800-900 luokassa /ha. Ikävää että tuollaista on jouduttu hakkaamaan. Omat harvennukset keskijäreydellä 68l alkavat näyttää sille että ei ihan ketuiksi mennytkään.. Mutta lupaan sinnitellä seuraavat 90-litran luokkaan, vaikka latvukset huutaisi hoitoa.
Jean S….Voi hyvä sylvi!!…juuri niin olen aina tehnytkin , mutta ottanut myös vastaavan koealan samalta istumalta takaakin. Lisäksi seurasin tilannetta neljänneksittäin koko ajan ja jätin toiseen neljännekseen enemmän runkoja ,jos toisessa etuneljänneksessä niitä oli materiaalipulan vuoksi suosituksia vähemmän. On paljon varmempi tapa toimia ,kun rämpiä pari kertaa päivässä relaskoopin kanssa pitkin metsiä.
Kone mittaa millilleen keskiarvorungon ,jonka perusteella harvennustiheys tietokantaan merkitylle maapohjalle määrätään . Runkoluvun seurannassa käytetään apuna 11 metrin puomia. Runkoluku on siis jatkuvassa seurannassa ,ei satunnaisten koealojen varassa.
PS. Seppäsen kohdalla nämä pienipuiset kohteet näyttävät muodostuvan jo vallankäytön välineiksi. Jaettu kuvamatreiaali on mennyt jo ilmeisest joidenkin toimijoiden ihon alle. Yritetään savustaa kaveria pellolle järjestelemällä toivottomia työmaita. Kuvat puhukoot puolestaan.
Ongelmia ei kuitenkaan selvitetä lakaisemalla niitä maton alle ja metsässä vipuamalla kaikkia mokia motokuskin piikkiin. Seppäselle kiitokset videoista ,jotka kertovat missä oikeasti mennään .
Juttelin viikolla ostokaverin kanssa. Metsäkeskuksen tuottama uutisointi on aiheuttanut paljon kyselyitä maanomistajilta ja jotkut ovat olleet kovin huolissaan jo sovituista kaupoista.
Samaan syssyyn kaveri totesi että pula kuitupuusta konkretisoituu jo ensi keväänä. Sitten on pakko alkaa etsimään hyviä hakattavia kohteita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään