Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 1,930)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joo, arto kokeneena käytännön miehenä voi olla oikeassa. Kunnon tuki ennen 8 metrin pituusvaihetta, ja siitä kypsytellään puusto rauhassa enskaan? Siis käytetään uuden Metkan mukaiset 200 + 200 euroa. Jos jäi liian tiheäksi, niin jatkossa eli 8-12 metrissä voisi ottaa energiapuuta pois ilman tukea tai Metka-tuen kanssa, 200 ekee/ha.

    sikari sikari

    Suurin syy tilanteeseen on valvonnan ja sanktioiden puute. Janne Seppänen on tehnyt muutamia hyviä harvennus videoita pienellä litratilavuudella oleviin kuvioihin. Ei tuota minkäänlaista ongelmaa toteuttaa hienoa jälkeä. Kohteissa on selkeä harvennus tarve. Kannattavuus on ostajan ja urakoitsian sopimus kysymys. Metsänomistaja on todennäköisesti myynyt puun huokeampaan hintaan kuin, jos se olisi järeämpää? Kannattamattomuutta EI voi repiä metsänomistajalta raiskaamalla metsää.

    Jalmari Kolu

    ”Janne Seppänen on tehnyt muutamia hyviä harvennus videoita pienellä litratilavuudella oleviin kuvioihin. Ei tuota minkäänlaista ongelmaa toteuttaa hienoa jälkeä. Kohteissa on selkeä harvennus tarve. Kannattavuus on ostajan ja urakoitsian sopimus kysymys.”

    Tuo on minusta se kaikkein vaarallisin asenne. Eli voidaan tehdä isolla hakkuukoneella.

    Niin voidaan. Mutta ei pitäisi.

    mehtäukko

    MG ei osta (onneksi) alle 50L keppimetsiä, eikä siinä mitään järkeä olekaan. Seppäsen videolla oltiin jo 40-litraisessa…!

    ”Mutta ei pitäisi.” Niin, ei millään koneella.

    mettämiäs

    Tällaisen ”kohun” jälkeen piti käydä tarkastamassa juuri tehty kuusikon ensiharvennus, vaikka etukäteen olinkin tasan varma korjuujäljen suhteen. Relaskooppimittaukset olivat kauttaaltaan välillä 18-21; yhdessä kohtaa ajoura näytti luontaisesti syntyneessä kuusikossa vähän leveältä, mutta keskeltä uraa tehty relaskooppimittaus näytti 19.

    Kohteella oli ennakkoraivaukselle todellakin tarvetta ja se ainakin yritettiin huolella tehdä. Hakkuu suoritettiin ”korppioonilla”, joka leveillä teloilla varustettuna minun mielestäni oli kohteella todellakin soiva peli. Kertymä oli n. 65 m3/ha eikä korjuuvaurioita löytynyt yhtään kappaletta eli kovasti toivon kohteen ”joutuvan” virallisten tarkastusten listalle…

    suorittava porras suorittava porras

    Noinhan siinä käy ,kun on mistä ottaa ja mitä jättää ja palstalle sopiva kone?

    jees h-valta

    Tulipa tuossa itekkin mitattua uraa kun alkoi näyttää aika isolta ylispuukohteen ”valtatiet”. Noh, ei se ollut kuin 5,5 metriä mutta kun suorillakin oli teloilla murskattu pikkutukin kokoluokkaa olevan kuusen alaosaa puolen metrin verran. Siten että oli runkoakin säleinä. Siitä meni ensimmäinen kuitupölli kokonaan poltinpuukasaan roiman lahon vuoksi. Kymmenkunta kiintoa kolhittua kuusikkoa on nyt kasalla ja siellä on vain pehemmin kolhitut. Lievempiä ei voi ottaa kun tulee hiukan liian aukeaa paikoin. Tämä on muutaman vuoden takainen hakkuu josta täällä vilkkaasti silloin keskusteltiinkin. Tein toki valituksen työn kehnosta laadusta silloin mutta ei johtanut korvauksiin. Myönsivät kyllä että kolhuja on. Pienemmästäkin kyllä olen joskus saanut korvausta. Kun uudelta metsätieltäni katselee on se nyt hiukan paremman näköinen kuusikko mutta niin nopeaan kun mahdollista kokonaan uusiksi. Harva ja ”hehtaariajourat”. Kyllä näissä Metsäkeskuksella oikea lähestymistapa on. Kontrollia hakkuiden seurannassa voisi tiukentaa sieltäkin päin. Isoilla koneilla saa isoa ja rumaa jälkeä aikaan.

    suorittava porras suorittava porras

    Tosiaan…. hyvä ajatus lisätä kontrollia hakkuiden yhtydessä. Yksi varteenotettava tarkastuskohde tässä vaiheessa olisi leimikko(t) , josta on tehty toimenpideilmoitus ,mutta hakkuuta ei ole vielä tehty. Silloin selviäisi, onko kaikki kohdallaan palstalla siihen mennessä. Ensiharvennusvaihetta lähestyvät metsät tulisikin laittaa erityisen tarkkailun kohteeksi ja näistä ykkösiksi energiapuukohteet. Hoitorästien seuraukset olisi todettavissa parhaiten siinä vaiheessa. Yli puolet taimikoistahan on ollut heikolla hoidolla tähänkin mennessä ja kelvottomia tuosta määrästä lähes puolet.

    Samalla tarkastuskiertoksella voisi määritellä, täyttyvätkö sertifiointiehdot kyseisillä tiloilla. Metsäteollisuushan käyttää pääosin vain sertifioitua puuta. Nykyinen ryhmäsertifionti ei näytä takaavan ,että vaatimus toteutuisi. Puutahan tulisi hankkia vain hoidetuista metsistä. Jos taimikot ovat hoitamatta , sertifiointiehdot eivät täyty.

    Sulli

    Onhan tuo homma kyllä muuttunut perusteellisesti.

    80 luvulla nuorena miehenä koitin vähän harrastella metsurin hommia ja kyllähän silloin jo mentiin kengän pohjat vilkkuen tuollaiseen 40 l männikköön. Heti kun nipinnapin tuli kolmosen kuitu tyvestä ja samalla taivasteltiin että niin myöhään vasta. Vanhat ukot muisteli aikoja kun mentiin heti kun tuli kaks metrinen kuitu….urat 30 m välein ja olivat niin mahtavia että Lokomo 909 mahtu just menemään. Ja maksimituottoisia runsaspuustoisia rahametsiä oltiin tekevinämme. Aika näyttää mitä näistä nykyisistä tulee.

    Nostokoukku

    Olen ollut samanlaisissa savotoissa kuin Sulli. Ajourat oli nauhoitettu valmiiksi, uraväli 30 m ja joissakin kylvömänniköissä tavoitepuusto 1200 r/ha. Mini Brunetilla ja Skottenilla ajoivat. Tehtiin ns. laatuharvennusta. Susipuita poistettiin, eivät olleet vielä vallanneet aarin alaa, kuten usein tapahtuu kun harvennusta myöhästettiin 14-15 m valtapituuteen. Silloin susihäkkyrän varjostamat  latvukseltaan toispuoleiset ja riukuuntuneet on pakko poistaa ja harvaa tulee. Pääsin noista harvennuksista myöhemmin tekemään leimikoita. Olivat kertymältään ja laadultaan kakkos harvennuksessa huippukohteita. Mutta se aika ei koskaan palaa. Metsureiden valmistus on lopetettu, silloisilla pienillä ajokoneilla ei enää kannata töitä tehdä, kukaan ei kerkeä ajuria suunnittelemaan. Kaikilla on kiire, pitää olla aina vain tehokkaampi. Ja kuitenkaan kukaan ei pärjää. Tuolloin kaikki kannatti, ei varmaan nykymittareilla hyvin, mutta toimeen tultiin. Nyt mennään kriisistä toiseen, on taantuma, inflaatio, liian pienet tai suuret palkat, liian pienet tai suuret koneet, väkeä saman kuution äärellä liikaa tai liian vähän. Sitä se maailman pelastajaksi vannottu digitalisaatio teettää.

Esillä 10 vastausta, 921 - 930 (kaikkiaan 1,930)