Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Niin, pieleen on mennyt ja rankasti, nuo enskat Keski-Suomessa.
Yksi asia ihmetytti tuolla moton hytissä takavuosina työskennellessäni, eli täysin olematon työnohjaus. Ja varsinkin valtakirja kauppojen osalla. Arimmat tai vähätöisimmät toimihenkilöt eivät nokkaansa turhan takia työmaalle työntäneet. Jotkut tekivät vauriotarkastukset sitten kun puut olivat pinossa. Entäpä tuo leimasseloste, mitä siinä kerrottiin. Alaharvennus. Aina. Vaikka etukasvuisia hieskoivuja olisi ollut miten paljon tahansa pihkapuiden päällä.
Olisikohan Suomen jääkiekkojoukkue voittanut noita kultamitaleita jos joukkueen työnohjaaja Jukka Jalonen olisi jäänyt pelin ajaksi pukukoppiin, kuten metsäalan työnohjaajat tekevät?
samanlaista huolimattomuutta ja laiskuutta on näköjään metsäkeskuksen ja yhdistyksen toimihenkilöissä ,kuin muissakin valtion johtajaviroissa.kukaan ei ota vastuuta mistään ja vahinkon sattuessa levitellään käsiä ja syytellään toisia .pääasia että palkka juoksee papereiden pyörittelystä.
Jos moton kopissa istuu kuljettaja niin kyllä hänen pitää harvennus osata tehdä oikein ilman opastusta. Jos kuski tarvii normaali harvennuksen tekoon opastusta ja ohjausta niin jotain on jäänyt puuttumaan koulutuksesta. Erikoishakkuut ovat tietenkin erikseen.
Metsälehdessä kerrotaan hieman tarkemmin tästä Metsäkeskuksen teettämästä tutkimuksesta. Harvennettuja palstoja oli kuvattu droneilla. Näiden kuvien perusteella oli tehty puukartat, joiden perusteella mallinnettiin pohjapinta-alat ja puiden pituudet. Ajourat ja niiden leveydet mallinnettiin samaan tapaan. Maastossakin oli käyty, mutta sitä ei kerrottu kuinka paljon. Olisi mielenkiintoista tietää, saataisiinko sama tulos, jos mittaukset tehtäisiin maastotyönä.
Ei ole osannut tehdä jos tuijotetaan lopputulosta. Mutta minulle ei ole selvinnyt mikä on ollut lähtötilanne. Onko tehty laatuharvennusta pohjapinta-alan kustannuksella tai onko metsänomistaja ohjeistanut kuljettajaa muuten. Mutta onhan se erikoista jos toinen mittaa (mhy) niin ei ole yhtään lakirajan alitusta. Taas yhtiön metsissä ei vastaavaa ongelmaa ole ollut. Ilman muuta jos valvonnasta maksetaan niin silloin myös valvotaan. On minullekin kuljettajana metsänomistaja sanonut että hakkaa reilusti että tila menee myyntiin tai muuten rahalle on tarvetta.
Ei se oikeuta eikä velvoita lakia rikkomaan sanoipa maanomistaja mitä tahansa. Ei se taksikuskikaan korttiaan polta vaikka asiakkaalla olisi kuinka kiire.
susiartturi. Ensin on päätettävä kuka työmaalla on vastaava mestari. Onko se ostomies, koneketjun omistaja vai metsänomistaja. On yhä kasvava joukko metsänomistajia jotka eivät tiedä metsänsä puustosta eikä metsänkäsittelystä tuon taivaallista. Motokuski tekee päätökset hänelle osoitetulla työmaalla ja kasaan menneestä puusta on myöhäistä valittaa. Olisikohan aiheellista konekouluissaa sisällyttää opetukseen muutaman kuukauden jakso perinteistä metsurityötä. Jätettäisiin puhelin pulpettiin ja sen tilalle taskuun relaskooppi ja harvennustaulukot. Olen nähnyt useamman kymmenen motokuskin töitä ja ylivoimaisesti parasta harvennusjälkeä teki pitkän metsurinuran jälkeen motomieheksi siirtynyt kaveri.
Hieno asia! Mutta montakohan puuta kaatavat. Olisi hieno asia, jos jokainen hakkaisi vaikkapa hehtaarin ehpalstan. Olen seurannut omalla suunnittelualueellani parin metsäkonekoulun opetustyömaita. Niillä jälki on todella hyvää. Opetuksesta ei ainakaan hyvän jäljen tekeminen työelämässä ole kiinni.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään