› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälain 11 § ja muut kieroudet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4

  • Metsälain 11 § ja muut kieroudet

    Sent on: 18.4.2019, 11:09

    Merkitty: 

    Kysyisin arvon palstalaisilta, että onko joku joskus hakenut metsälain 11 § mukaista poikkeuslupaa metsälakikohteen tärväämiseen tai onko joku joskus menestyksekkäästi kiertänyt metsälakia raivaamalla metsälakikohteen pelloksi ja sitten metsittänyt sen joitakin vuosia myöhemmin?

    Tulin ostaneeksi yhden huonossa paikassa olevan ojittamattoman nevan, siksi kysyn.

    Tekijä
    Jean S
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2019, 12:02

    En ole hakenut, mutta miksi neva pitäisi tärvätä – ojituksen parantamiseksi? Olisiko suojeluarvoja?

    Metsuri motokuski 18.4.2019, 12:32

    AJ:n kanssa samaa mieltä. Eiköhän meillä ole aika paljon nevoja ojitettu eikä puun kasvu ole kummoinen. Luonnontilassa paljon arvokkaampi kohde.

    Gla Gla 18.4.2019, 12:43

    Millä tavalla huonossa paikassa, metsätalouden kannaltako? Sitä suuremmalla syyllä kai kannattaa sen antaa olla. Vai mikä ajatus tässä on takana?

     

    puunhalaaja 18.4.2019, 12:48

    Katselin esitteestä, neva kelpaa metsokohteeksi.

    Jean S 18.4.2019, 13:00

    Kyse on palasta isompaa nevaa, josta osia on ojitettu ja osia ei, koska on tietysti ollut menneinä vuosikymmeninä erilaisia maanomistajia ja erilaisia tavoitteita. Naapurin puolella ojitettuna sama suo näyttää kasvavan jo vankkaa männikköä, ja tämä noin 3 ha kappale on sitten jotain ihan muuta.

    Lisäksi siitä olisi hyvä tehdä tie yli, koska sen takana olevaan osaan ei oikein ole muuta järkevää pääsyä. Neva on siis tilanhoidon kannalta huonossa paikassa, koska se katkaisee sen.

    Avoimet nevat eivät tunnu kelpaavan metso-kohteiksi ja vaikka kelpaisivatkin, niistä ei maksettaisi juuri mitään, koska niissä ei ole puitakaan. Yritin tyrkyttää yhdestä toisesta paikasta 4,5 ha avosuota reunoineen valtiolle suojeluun, mutta eivät huolineet. Tila oli kiinni sellaisessa valtion maassa, jota vihertävät ihmiset jo ovat himoinneet toivelistoillaan suojeluun. Oli kuitenkin kuulemma karu eikä rehevä avosuo, niin ei kelvannut. Kehottivat palaamaan myöhemmin uudelleen, jos vielä kiinnostaa. Tämä oli siis eri kohde ja eri paikka.

    Jean S 18.4.2019, 13:01

    Ja siis koska alle 5 ha, niin olisi siis vähäisen metsänkappaleen ojitus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2019, 13:09

    Jos ojittaa niin kannattaa sitten tuhkalla lannoittaa myös. Taitaa olla metsäsertifioinnin vastaista uudisojitus? Voiko tien rakentaa ojittamatta muuta kuin tien molemmille puolille?

    Jean S 18.4.2019, 14:32

    Joo niin kannattaa ilman muuta.

    Nyt pitää miettiä sitäkin, kyse on noin kenkälaatikon muotoisesta 3,8 ha suokappaleesta.

    Jos siihen tekee keskelle sen noin 170 m pitkän tien jossa on ne 2 ojaa, niin saa tien ja 2 ojaa.

    Jos tämän lisäksi ojittaa koko suon normaalilla sarkajaolla, niin ojaa kuluu lisäksi noin 700 metriä eli noin 350 euroa. Kaivurin tuottaminen paikalle maksaa noin 200 euroa.

    Olen miettinyt myös tuota sertifikaattiasiaa. Jos en ole ihan väärässä, niin sertifikaattiin toimii sama kuin kirkosta eroamiseen ja kummitteluun. Voi siis erota ja liittyä myöhemmin uudelleen tarpeen tullen. Korjatkaa jos olen väärässä.

    Kurki 18.4.2019, 15:01

    Tässä on etsittävä ratkaisua ilmastonmuutos edellä, josta löytyy painavimmat perusteet.

    Ehdottomasti ojitettava, sillä luonnonvarainen suo on kasvihuonekaasu metaanin päästölähde, joka lämmittää ilmastoa 25 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi. Päästöt loppuvat, kun ojittaa ja metsittää. Eikä siinä kaikki suosta tulee hiilinielu.

    Ei liene vastoin ilmastomuutoksen agendaa, että kaikille Suomen luonnonvaraisille soille 5 milj.ha voinee suositella samaa samoin kuin koko Siperialle.

    ChesterC 18.4.2019, 15:02

    3,5 ha alue ei ole pienialainen ja siten se ei ole 10§ kohde.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4