› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälain 11 § ja muut kieroudet

  • Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta sitten AvatarJean S toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4

  • Metsälain 11 § ja muut kieroudet

    Sent on: 18.4.2019, 11:09

    Merkitty: 

    Kysyisin arvon palstalaisilta, että onko joku joskus hakenut metsälain 11 § mukaista poikkeuslupaa metsälakikohteen tärväämiseen tai onko joku joskus menestyksekkäästi kiertänyt metsälakia raivaamalla metsälakikohteen pelloksi ja sitten metsittänyt sen joitakin vuosia myöhemmin?

    Tulin ostaneeksi yhden huonossa paikassa olevan ojittamattoman nevan, siksi kysyn.

    Tekijä
    Jean S
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2019, 08:04

    Kiitos myös Kurki: aiheellinen tarkennus. Itsekin ajattelin että 10 mottia on aika korkea luku.

    Ojitetulla suolla turpeen hajoamisen tuottaman hiilidioksidin (+) lisäksi taseeseen kuuluvat typpioksiduuli (+)  ja puiden kasvu (-) ojitetulla suolla. Eli ilmastoneutraaliuteen riittää pienempi kasvu kuin 10 mottia per ha.

    Mihin lähteeseen perustuu edellä oletus turpeen hajoamisnopeudesta?

    Pieleenhän se meni, hihasta ravistus! 😀 Tarkistin luotettavista lähteistä, joiden mukaan metsistä noin viidennes on turvemailla (0,2 x 20 milj. ha = 4 milj. ha), samoin kokonaiskasvusta tulee turvemailta noin viidennes (0,2 x 110 milj. mottia = 22 milj. mottia). Tämä tekisi keskikasvuksi noin 5,5 mottia hehtaarille vuodessa. Ei huono tuokaan, mutta olisi nostettavissa tuhkalannoituksella moninkertaiseksi. Lisäksi pitää huolehtia harvennuksista, ojista ja vesiensuojelusta. Turvemaiden metsät ovat juuri tulossa kovimman kasvun vaiheeseen, mikä vauhdittaa hiilinielua lähivuosina!

    MaalaisSeppo 19.4.2019, 09:43

    Soiden ojitus on lisännyt merkittävästi puuston kasvua ja puuston hiilivarastoa.

    Jos tarkastellaan yksittäistä suota ja sen ojitusta, niin hiilivaraston ylläpito voi tosiaan ko suon osalta edellyttää puuston varastointia. Tällainen tarkastelu on kapea-alainen. Teollisuus ei pysty käyttämään kaikkea puuta. Vaikka ko suon puut hakattaisiin, vastaava tai lähes vastaava määrä jää muualla pystyyn.

    Jos suo ojitetaan, merkittävä osa turpeesta hajoaa itsestään. Tällöin järkevää on käyttää turve ennen hajoamista vaikka polttoturpeeksi. On hyvikin mahdollista, että järkevää olisi käyttää sopivien soiden turve energiantuotantoon korvaamaan kivihiiltä ja metsittää suo lopuksi. Tämä voisi olla hiilitaseen kannalta eduksi.

    Timppa 19.4.2019, 09:48

    Millä rakenteella aiot toteuttaa tien?  Neva kun ei ole kovin kantavaa.  Aikanaan tehtiin erään suon yli tie telalavamenetelmällä.  Siis puita ristiin ja niiden päälle rakennekerrokset.  Hyvin onnistui.  Toki puutakin kului.  20 vuoden päästä parannettiin lisäämällä kuitukangas ja mursketta.   170 metrille veikkaisin kuitupuuta kuluvan n 200 m3.

    Toisen suon yli ei tehty tietä.  Haettiin rämeestä rassaamalla paikka, jossa turvetta oli vähiten.   Kuivana kesänä tuotiin  suon yli 1500 m3 uudishakkuupuuta.  Vähän joutuivat täyttelemään kuitupuilla jotain painumia, mutta homma onnistui hyvin.  Ostaja kertoi vähän hirvitelleensä miten käy.  Varasuunnitelmana oli ajattaa pitempi matka naapureiden maiden läpi.  Olisi ollut ehkä viisasta rakentaa telalava muskeineen tähänkin vaikkei olisi tehty autolla ajettavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2019, 09:53

    Osa kunnostusojituskelvottomista soista ennallistuu itsekseen tai ihmisen avustamana. Muilla eli nyt edes kohtuullisesti puuta tuottavilla soila tähtäisin kasvun lisäämiseen, koska hiilinielun lisääminen on eduksi kokonaistilanteelle ja hakkuumahdollisuuksien kasvattamiselle. Olen samaa mieltä, että turpeen energiakäytön lopettamisella ei olisi kiire: nykyiset turvetta vaativat kattilat voidaan hallitusti käyttää loppuun.

    Kurki 19.4.2019, 14:32

    Ojitetulla suolla turpeen hajoamisen tuottaman hiilidioksidin (+) lisäksi taseeseen kuuluvat typpioksiduuli (+) ja puiden kasvu (-) ojitetulla suolla. Eli ilmastoneutraaliuteen riittää pienempi kasvu kuin 10 mottia per ha.

    Jos vertaa  ojitetun suon typpioksiduulinpäästöä CO2-päästöön, niin se häviävän pieni 0,12/250= 0,0004 , jota ei kannata juuri ottaa laskelmissa huomioon.

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 19.4.2019, 15:22

    Tässähän tullaan pian siihen tulokseen kun näitä hiiliasioita ynnäillään että niitä ns ”ennallistettuja soita” ruvetaan kohta ennallistamaan puun tuottoon, että saadaan hiilinielua aikaiseksi. Ei tietenkään niitä joissa puu ei kasva, mutta tämä ennallistamis touhotus on vienyt myös puun kasvuun soveltuvia soitakin rappiolle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 19.4.2019, 20:33

    Sinäpä sen sanoit, mikä minullakin on ollut mielessä. Jos minä olisin diktaattori, niin viheltäisin pelin poikki. Näyttää ihan siltä, että Suomenkin ”Asiantuntijat” ja jopa proffat, ovat jokainen omalla tavallaan ihan väärässä. Ja poliitikot ovat menneet Etelä-Euroopan kouhottajien matkassa niinkuin olisivat sokeita ja kuuroja mennen vain sinne, mihin suuntaan talutetaan.

    Meilläkin on valittu muka hyviä poliittisella mandaatilla kannuksensa hankkineita. kuitenkaan en luottaisi yhteenkää metsänhoitajaan EU:n metsäasioiden meppinä. Herra Hakkarainen hakkaroi ne kaikki toiskättä, ei hän ainakaan huonompi ole kuin muut meidän metsäalan ”asiantuntijat”.

    wanhajätkä 20.4.2019, 09:30

    Olen täitynyt ko ”yhenteentoista” pykälään. Tein hakkuusuunnitelman ja hakkuuilmoituksen. Kumpareita, pieniä pyörtäleitä oli mukana n. 12 ha. Metsäsuunnitelman mukaan kaikki kumpareet oli yli puoli hehtaaria.

    Metsäkeskus kuitenkin ilmakuvista totesi kuviot alle normien ja et memene sitten sinne kirveen kans. No ku sitä kautta vois kuitenkin tehdä tien tuonne isommalle kuviolle… et mene sinne metsälain mukaan. No rakennuslaki on vahvempi ku metsälaki. Piti tekasta laavu lammenrantaan lupamenettelyineen. Sinne sai tien tehdä tietenkin ja sattumisin tiemaa löytyi parhaiten juuri näistä kumpareista ja niiden kautta.

    Kymmeniä tuhansia hehtaareja on suojeltu lapissa noin vaan näps ja kops menetelmällä ilman että siitä olisi maanomistaja saanut mitään korvausta.

    Meillähän tunnetusti ei jängät lopu! Tuo on vaan suoranaista wittuilua! Kierrän tuota lakia piruuttanikin kaikin mahdollisin keinoin. Olen suojellut vapaaehtoisesti yli 60 ha vanhoja metsiä vesistöjen rannoilta ilman mitään haloota ja antamatta pirulle pikkusormea. Hassulta ilmakuvat näyttää. Ei tarvitse kiinteistörajoja kun löytää minun suojelemat ikimetsät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.4.2019, 10:25

    Ennallistaminen on pientä toimintaa verrattuna ojitusten määrään. Tapahtuu lähinnä suojelualueilla. Ojitettujen alueiden metsistä kannattaa pitää huolta: niissä piilee tuleva hiilinielun kasvupotentiaali, erityisesti Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa kun ilmasto lämpenee.

    Burl 20.4.2019, 22:26

    Ennallistamispinta-alat ovat pieniä ja hyvä niin. Kyllä en ymmärrä, miksi pitää ennallistaa, kun yleisestikin tiedetään, että ojat tahtoo kasvaa väkisinkin umpeen. Mitä viljavampi suo, sitä nopeammin. Kaivamalla ojat umpeen aiheutetaan vaan lisää kiintoainepäästöjä: vedet kulkee kuitenkin pintavaluntana sitten entistä ojauomaa mukaillen vesistöön. Karuimpien turvemaiden ojat eivät kovin nopesti kasva umpeen, jos vesi virtaa, mutta sielläkin riittäisi ojien patoaminen vaikka puupadoin. Rakennustarpeet löytyy yleensä paikalta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 31)
1 2 3 4