Keskustelut Metsänhoito Metsälehti: kuusen korvaajat, ylimalkainen sanoisin..

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
  • Metsälehti: kuusen korvaajat, ylimalkainen sanoisin..

    Minun huomioni kiinnittyi lähinnä vertailuaineiston hintojen puuttuminen. Ei ollut taimien hintoja mainittu, ei suojauksien hintoja, ei siis mitään. Oli vain eräänlainen TOP-7:n lista. Hybridihaavan kasvattajana tuo vertailu ei oikein ihastuta. H-haapa oli vertailun toiseksi kallein (tammi kallein). Perusteluna että aita tekee hybridihaavasta kalliin. Minusta sen kalleuden tekee suomen hirvipoliittinen linja. H-haapa osaa kyllä kasvaa ilman aitaakin. Minulla on Porin Noormarkussa parin hehtaarin sekametsä jossa aika iso osa on hybridihaapaa, olisi kaikkikin jos taimien saanti ei olisi silloin takunnut. Ei ole aitaa ympärillä, ei taimisuojia, ei muokattuun istutusta. Ja ala on ehdottomasti minun alojen paraslaatuisinta hybridihaavikkoa. Muokkaus on ilmaantunut epäonnistuneeksi hybridihaavan istutukseen. Sillä saadaan vain ongelmaksi joko kuusi,koivu,tai mäntymetsä alle. Se vain hankaloittaa jatkotoimia. Hybridihaapa voitaisiin silti unohtaa ja ruveta kasvattamaan maahdollisimman hyvälaatuista tavis-metsähaapaa suureen tuotantoon. Niin murskaava ei ero kasvussa ole hybridin eruksi. Tammi sopisi loistavasti sekaviljelyyn metsähaavan kanssa. Minulla on luontaisia tullut joukkoon ja ne viihtyvät haavikossa erinomaisesti. Tämä alkuun. Olisin ehkä osannut paljonkin avustaa Metsälehteä hybridihaavan kasvatuksen ja käytön käytännön osaamisessa. Sekä hirvituotannon että lehtipuutuotannon yhteensovittamisessakin. Muut puulajit kuten Tervaleppääkin löytyy H-vallassa aivan hienokasvuinen vanhassa peltoheitossa. Myös lehtikuusta. Eikä kaikista kauheaa vaivaa ole eikä kallistakaan. Potentiaalia olisi kuusta korvata. Juttunne ei tukenut asiaa.

  • arto

    http://Metsä Group jättää järeät haavat metsiin, myöskään raita, tuomi ja pihlaja eivät ostomiehille kelpaa.

    jees h-valta

    Kun on myös kokemusta hieskoivun ja rauduskoivun kasvatuksesta olen suht luottavainen omasta puolestani lehtipuun menestykseen AINA kuusen korvaajana. Nyt vain jutut voisi laatia kannustavaan muotoon eikä kritisoida vain vanhasta tavasta. Kustannuksiin voi paljon itse vaikuttaa ja taimitarhat vastaavat välittömästi kysynnän lisääntymiseen nostamalla tuotantomäärää ja siten laskee myös taimien hinta. Rohkenen väittää että jos kuusta menisi vuodessa vain muutama tuhat tainta nekin maksaisivat 1,50 euroa kpl. Lehtipuun suuri etu olisi myös harvempi istutusväli (1000/ha) joten sillä saadaan jo nyt tasoitusta kuusen liki parintuhannen/ha istutuksiin. Tuossa arton kommentissa ei sinällään ole estettä lisätä lehtipuuta. Yksi Group ei kesää tee!

    Puuki

    Ra-koivun pottitaimi kustannus oli viime kesänä 30 s/kpl. Ei kovin kallista, jos ne saa kasvamaan rauhassa.   Rakometsä sitoo hiiltäkin niin maan …llisti jo alle 20 vuotiaana joten hiilipörssien ja maksujen  suunnittelijat  saisi ottaa siitä onkeensa.    Lekutaimet on ainakin aiemmin olleet n. 2 x ku-taimia kalliimpia mutta kasvu nuorena on sen verran hyvä , että kovempi hinta kuittaantuu sillä , jos  istuttaa puut harvaan ja tekkee esim. e-puukaupan puista ajoissa.   1,50 € /taimi ei kannata maksaa muista kuin puistopuista.

    Gla

    Jees, monta alaa olet suojannut aidalla, joten ei aita tarpeeton ole. Kun lisäksi et laske suojaamiskuluja täysimääräisesti mukaan, tottahan tällä kirjanpidolla kilpailukykyä löytyy.

    Se, johtuuko hinta aidasta vai hirvieläinpolitiikasta, on makuasia. Vallitsevissa olosuhteissa toimitaan.

    jees h-valta

    Huomautan kuitenkin että vain oma työ ja huolto olivat omia kustannuksia. Muut maksoi Riistakeskus. Ainakin jalommilla tai harvinaisemmilla puulajeilla luulisi edelleen saavan. Siis muutkin kuin minä. Että johtuu se riistapolitiikasta, ei he muuten aitoja kustantaisi. Vallitsevana olosuhteena pitää myös huomioida ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat kuuselle. Se tasoittaa tietä lehtipuulle kyllä. Olen tuosta aitaamisestakin hiukan kaksipiippuisella kannalla. Se hirvien aiheuttama syöntituho ei suuremmilla aloilla ole kummoinenkaan jarru kasvulle jos hirvitiheys pidetään säädetyillä tasoilla. Ja paljon on suomen metsissä paikkoja joissa kasvatus luonaa ilman aitaa satavarmasti. Nykyinen kasvatusmäärä  lehtipuulle voidaan huoletta satakertaistaa.

    Puuki

    Ei tarvi olla erityisen iso hirvikanta ja silti esim. rakon kasvatus voi tyssätä metsän sisällä varsinkin – merkkiseen tulokseen istutuksen jälkeen.  Sama juttu talvilaidun alueilla, jos on paljon lunta ja hirvet sattuu parkeeraamaan juuri tiettyyn taimikkoon.  Pitää niidenkin saada ruokansa tietysti mutta vahinkojen estämiskustannuksiin saisi osallistua muutkin kuin mo:t koska nyt pitäisi saada mänty-ja lehtipuuta kasvamaan entistä enemmän talousmetsiin ilmaston muutoksen tuomien lisähaittojen vuoksi.

    Teufelin Zumi

    Eli veroja ja tulonsiirtoja lisää?

    A.Jalkanen

    Ei, TZ, vaan hirvitiheys pidetään säädetyillä tasoilla!

    Tiina Lietzén

    Ja hirvitiheydet asetetaan riittävän alas. Varsinais-Suomessa alueella 3, jossa minun metsäni ovat, tavoitetaso 0n 4,2 – 4,7 ja se todella näkyy taimikoissa.

     

    Teufelin Zumi

    Se vain on pystyttävä paikallisesti hallitsemaan hirvikantaa, ei siihen yhteiskuntaa ja lisäveroja tarvita. Ne hirvien kasvattajat ovat yleensä kepuja, se on hyvä muistaa äänestäessä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)