Keskustelut Metsänhoito Metsälehti: kuusen korvaajat, ylimalkainen sanoisin..

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Metsälehti: kuusen korvaajat, ylimalkainen sanoisin..

    Minun huomioni kiinnittyi lähinnä vertailuaineiston hintojen puuttuminen. Ei ollut taimien hintoja mainittu, ei suojauksien hintoja, ei siis mitään. Oli vain eräänlainen TOP-7:n lista. Hybridihaavan kasvattajana tuo vertailu ei oikein ihastuta. H-haapa oli vertailun toiseksi kallein (tammi kallein). Perusteluna että aita tekee hybridihaavasta kalliin. Minusta sen kalleuden tekee suomen hirvipoliittinen linja. H-haapa osaa kyllä kasvaa ilman aitaakin. Minulla on Porin Noormarkussa parin hehtaarin sekametsä jossa aika iso osa on hybridihaapaa, olisi kaikkikin jos taimien saanti ei olisi silloin takunnut. Ei ole aitaa ympärillä, ei taimisuojia, ei muokattuun istutusta. Ja ala on ehdottomasti minun alojen paraslaatuisinta hybridihaavikkoa. Muokkaus on ilmaantunut epäonnistuneeksi hybridihaavan istutukseen. Sillä saadaan vain ongelmaksi joko kuusi,koivu,tai mäntymetsä alle. Se vain hankaloittaa jatkotoimia. Hybridihaapa voitaisiin silti unohtaa ja ruveta kasvattamaan maahdollisimman hyvälaatuista tavis-metsähaapaa suureen tuotantoon. Niin murskaava ei ero kasvussa ole hybridin eruksi. Tammi sopisi loistavasti sekaviljelyyn metsähaavan kanssa. Minulla on luontaisia tullut joukkoon ja ne viihtyvät haavikossa erinomaisesti. Tämä alkuun. Olisin ehkä osannut paljonkin avustaa Metsälehteä hybridihaavan kasvatuksen ja käytön käytännön osaamisessa. Sekä hirvituotannon että lehtipuutuotannon yhteensovittamisessakin. Muut puulajit kuten Tervaleppääkin löytyy H-vallassa aivan hienokasvuinen vanhassa peltoheitossa. Myös lehtikuusta. Eikä kaikista kauheaa vaivaa ole eikä kallistakaan. Potentiaalia olisi kuusta korvata. Juttunne ei tukenut asiaa.

  • jees h-valta

    Onhan Tiina kyllä oikeassa, liika on liikaa. Satakunnassakin tuppaa jostain syystä hirvien laskenta takkuamaan eli on pielessä jatkuvasti. Metsästäjät vetävät huijaamalla kotiinpäin. T.Z. on kyllä oikeassa myös. Kornia kyllä, en oikein tiedä mihin suuntaan kepu vetää kun tuntuu että siellä on ristiveto vähän joka suuntaan. Mutta metsästys on aina ykkönen siinä poppoossa.

    Gla Gla

    Jees: ”Huomautan kuitenkin että vain oma työ ja huolto olivat omia kustannuksia.”

    Kyllä, ja huollolle et edes laske kaikkia matkoja, kun se menee ulkoilun piikkiin. Kuten sekin, kun käyt ajamassa hirvet naapurin puolelle.

    Tosin ei aidatkaan ilmaisia olleet. Joku ne maksoi. Turhaa rahansiirtoa yhteiskunnassa vailla lisäarvoa.

    jees h-valta

    Noh, totuus kuitenkin on että ulkoilen metsässä joka päivä. Harvemmin jää väliin. Aidat ovat kuitenkin juuri sen tahon maksamia jotka ongelmaa aiheuttavatkin. Parempi sekin kuin ei mitään. Tänään oikein asuinkumppanin kanssa ojajäitä kierrellen. Hienoa kun on kylmää. Hanki kantaa ja ojajäät on kovaa tavaraa. Pari tuntia metsäluonnossa vilahtaa tosi sujuvasti. Ilman yhtäkään aidan tarkastustakin. Mutta ajettiin tuohonkin hyvinkin 30km:ia tuolla ”pihillä” letukalla.

    Puuki

    Hiilitasetta parantavat puunkasvatusta oikeaan suuntaan lisäävät ja puun kasvua nopeuttavat toimet tuottaa parhaiten arvonlisää jalostusketjussa valtiollekin verotulojen lisääntyessä.  Jos edes sitä ei ymmärrä metsätaloudesta ,niin sitten ei ymmärrä paljon muutakaan siitä.     Koivun viljely onnistuu yleensä paremmin  asutusten lähellä.  Jos muualla metsissä tarvitaan koivun kasvatusta lisää esim. juurikääpäkuusikoiden uudistamisessa, niin ylimääräisten kustannusten maksajiksi sopii hyvin hyödyn saaja puolet.  Asiaa voitaisiin edistää mm. puun myyntiveron 2-3 x verovähennyksen avulla helposti.  Tai käyttämällä kaatolupamaksuvaroista osa taimikkovahinkojen ennakkotorjuntaan.  Hyvä sijoitus valtiollekin kun 1 euron kantorahasta tulee n. 10 euroa lisäarvoa jalostusketjussa. Siihen lisäksi bonuksena hiilitaseen parantuminen jonka heikentymisestä valtio joutuisi huonoimmassa tapauksessa maksamaan sakkoa .

    jees h-valta

    Olen vuosia ja taas vuosia yrittänyt näilläkin palstoilla puhua koivun puolesta. Kummastellut sen kiinnostuksen vaisuutta vaikka tuonti on ollut suhteessa järjettömän isoa. Kuinka helppo puulaji kuitenkin ja aivan paikan mukaan joko hiestä tai raudusta. Samaan kasaan kuitenkin menevät. Luulin että metsänomistajat heräävät mutta pakko siihen tarvitaan ennen kuin lehtipuu kiinnostaa. Myös haapa olisi loistava hiilen sitoja nopealla kasvullaan. Siitä tehtäviä jalosteita pitäisi alkaa todella monipuolistaa. Selluksi kasvatus tuskin mikään kovin suurta innostusta herättävä. Vaikka tilin saakin nopeasti. Mutta yleensäkin nyt olisi jo pikkuhiljaa heräämisen paikka. Kuusen päätehakkuuseen heti asenne ettei enää kuusta tilalle.

    Taviokuurna

    Tuo 4,2–4,7 hirveä/1000ha on lehtipuun  kasvatuksen kannalta sairas; leikki läiskii ekinkeinoa korville mennen tullen.

     

    arto arto

    Kyllä koivua riittää meillä ainakin. Suurimat istutuskoivikot ollut yli 20ha. Aikoinaan meilläkin istutetiin mäntyä oli hirviä silloin . Annetiin moottorikelkkailla alueella . Ei ollut  hirvituhoja kelkat ajoi hirvet pois. Voisen tietty vaikeankautta tehdä haukkuu metsästäjät ja ajaa ne pois. Takuulla hirvituhoja tulee. Liike karkottaa  villieläimet.

    jees h-valta

    Siinä arto kyllä oikeassa että liike on varmin lääke hirvien pois pitämisessä. Se vain ei ole oikein ottanut tuulta palstan laiskap..seissä!

    Visakallo Visakallo

    Tahtoo vain käytännössä käydä niin, että se liike myös tuo lisää hirviä alueelle. Varmasti Jessenkin raivaustyömailla on hirvet käyneet syömässä valmista luokoa, eivätkä välitä, vaikka sahakin olisi käynnissä.

    Gla Gla

    Paljonkohan tulee ajokilometrejä autolla ja palaa bensaa, jos hirviä pitää käydä päivittäin hätyyttelemässä.

    Ja paljonko se maksaa.

    Toiset ruiskuttaa taimikot kerta vuoteen. Koivut ehkä vaatii kaksi kertaa. Kauheaa myrkkyjen kanssa läträämistä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)