Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 247)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Nostokoukku

    Kummanko puuhastelija haluaa, kuvan vai foton?

    Puu Hastelija

    Kumpi sinne lukijoiden kuviin helpommin soljuu, tai on tarkempi.

    Perko

    Tuhoutunut, paljaaksi hakatun metsän tunnistaa aukosta.
    Taloudellinen tuotto laskee nollaan tai negatiiviseksi välittömästi. Välittömän tuhon, kuten laajan metsäpalon tai myrskyn, sattuessa puuston markkina-arvo romahtaa. Varaudutaan vakuutuksella. Vaikka pelastushakkuista voi saada jonkin verran tuloja, ne ovat tyypillisesti 50 % alhaisempia kuin normaaleista hakkuista saatavat tulot, eivätkä ne korvaa täysin menetettyä arvoa. Lisäksi metsän uudistamiskustannukset aiheuttavat merkittäviä menoja.
    Pitkän aikavälin tuotto on poissa vuosikymmeniksi. Uuden metsän kasvaminen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin se alkaa tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä, mikä tarkoittaa, että tuoton pudotus huipusta (täyden tuotantokyvyn eri-ikäisen sekametsän tilasta) on käytännössä 100 % pitkällä aikavälillä, kunnes uusi kierto ehkä alkaa.

    Tuhottu metsä tarvitsee usein täydellisen uudistamisen tai luonnontilaisuuden palauttamisen, kun taas vajaatuottoista metsää voi parantaa metsänhoitotoimilla.

    Nostokoukku

    Mitä eroa on kuvalla ja fotolla? Mielestäni ne ovat sama asia.

    Visakallo Visakallo

    Eipä aukea vieläkään tuo Perkon esitys ainakaan minulle.

    oksapuu

    Kumma kun Metsään.fi tietojen mukaan omien metsätilojen puumäärä vaan kasvaa vaikka aukkoja hakataan…

    Vuotuinen kasvukin jatkuvasti ollut suurempaa mitä hakkuut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätuho voi osua myös jk-metsään yhtä lailla.

    oksapuu

    Noh, jos johonkin varttuneeseen kuusikkoon menee tekemään yläharvennuksen niin vakuutukset pitää olla kunnossa…

    Muutama tuulenkaato niin kiire on kerätä pois tai kirjanpainaja on irti. Päätehakkuu aukkoa pukkaa ja halvalla…

    Perko

    Säännölliset, kevyet hakkuut: Sen sijaan, että odotat yhtä suurta avohakkuuta vuosikymmenten päästä, teet pienempiä, säännöllisiä poimintahakkuita esimerkiksi 10–15 vuoden välein. Tämä tasaa tulovirtaa ja pitää puuston aina optimaalisessa kasvuvaiheessa koko pinta-alalla. Samalla välttää itseaiheutetun tuhon.  Jäikö kenelle  epäselväksi..

    Puu Hastelija

    No mitä sitten yritätte höpistä näitä 8v välein, 20m3/v kasvuja ym BS! – 15v välein 300m3 pelkkää tukkia. Melko uskottavaa, puupääomat säilyy ja uutta tainta pukkaa.

    Edelleen ongelmana iso puu murskaa kaadettaessa pienemmät, pienemmät puut väistää isoa = lylyä/reen jalaksia ym. laatuvikaa, valošokkia, yksilajisuus, lahon losääntyminen, tuuli riski yläharvennuksessa ym.

    Vaikeata ymmärtää,  että tuo tasainen tulovirta toteutuu Etelä-Suomessa 60-80ha pinta-alalla jaksollisessa kasvatuksessa varmasti silloin, kun on joka vuosi 1ha päätehakkuuta, 1ha enskaa ja 1ha 2. harvennusta. Näin siis teoriassa kasvupaikasta riippuen.

    Ei tule itse aiheutettua tuhoa, vain varmaa tuloa. Ei tarvitse odottaa hyvää haltijaa tuomaan taimia liian tiheään jk metsään tai liian harvaan ruohoittuneseen jk metsään ( löysin sen MT jutun)

     

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 247)