Metsän hävitystä

Ei niitä pinta-alaveroja enää kannata murehtia, kannattaa katsoa eteenpäin. Jos uudistaa aukon, alueen arvo nousee vastaavalla summalla. Samoin jos hoitaa taimikon, sen arvo nousee. Eli sijoitettu pääoma ei katoa: on edelleen siellä metsässä.

Jos metsän kasvu tuottaa 5 % vuodessa sijoitetulle pääomalle, se on hyvä tulos. Hakkuut ovat sitten ikään kuin osinkojen nostoa sijoitustililtä ja päätehakkuu on pääoman nosto.

Jotkut  puunmyyjät  ovat kertoneet  minullekin  tuloksiaan etten ole niissä tiedoissa pelkästään omavarainen , Timpan ja Visan varassa.

Olen pitkään ollut myös  kavereiden asialla, jotta ulkomaiset sijoitus yhtiöt  pärjää,  siihen tulisi muidenkin palstalaisten  vielä parantaa tahtia, nyt on selkeitä uhkia  jo näkyvissä kaverikadosta.  On nöyränä annettava ”ilmaiseksi” kaik’ mitä on, puut, malmit, puhdas sähkö, saadaan  niitä heidän ns sijoituksia. Sijoituksista monet  ovat  ne kauniit näkymättömät vaatteet kuin siinä sadussa.

Toinen asia;  A J , metsä ei tuota  kuin puumassa ja niitä muita hajuja, hyödykeitä .  Rahallinen tuotto syntyy myynnistä saadusta puusta  ja sen tuotosta,  Puut voi kasvaa vaikka 300 vuotta eikä tuottoa ole ellei ole myyty  kalikoita voitolla!

Näitä laskelmia voidaan pyöritellä miten vain niin kuin eräskin jolle tarjoutui mahdollisuus ostaa metsää vaikkei hän tiennyt metsästä mitään. Mies mietti 5min ja osti metsän. Kaava oli kuulemma ollut semmoinen että mies oli miettinyt kuinka kauan hänellä menee aikaa vuodessa hoitaa metsän asiointi, hän oli päätellyt että noin minuutti riittäisi. Oli laskenut vuotuisen metsän kasvun suurinpiirtein ja arvellut että minuutille/parille tuotto vuoden aikana on hyvä joten ostetaan metsä.

Täällä on oikeastaan kolme saman aiheen jankkaamiseen keskittynyttä keskusteluaketjua ja  oli vähän hankala päättää mihin näistä kolmesta oman lusikkani soppaan laitan. Päädyin tähän, kun tässä nyt viimeksi on tuotosta puhuttu.

Kaikissa näissä keskusteluissa tuntuu (ainakin osalta kommentoijista) unohtuvan metsänkasvatukseen ja metsän tuottoon oleellisesti liittyvä pääoman tuotto ja puhutaan vain siitä miten paljon puut kasvavat ja miten paljon ja kuinka usein hakkuista saadaan rahaa, tai vastaavasti kuinka paljon rahaa pitää laittaa kustannuksiin. Kuitenkin aivan ydinasia metsien ja metsätalouden tuottoa laskettaessa on se, kuinka paljon metsien pääoma tuottaa. Kun jaksollisen metsänkasvatusmenetelmän myötä on saatu metsän pääoma korkeaksi, niin sen tuotto metsänä alkaa hiipua kasvun hidastumisen myötä, jolloin on taloudellisesti kannattavampaa hakata puut pois ja laittaa uudet tilalle kasvamaan ja laittaa rahana käteen jäänyt pääoma tuottamaan johonkin toiseen kohteeseen, jolloin sekä hakkuussa realisoitu metsän pääoma (raha) tuottaa korkoa korolle ja itse metsässä alkaa uuden kasvun myötä tuoton edellytyksiä syntymään. Tänäkään päivänä ei ole minkäänlainen temppu saada markkinoille sijoitetulle pääomalle 4 % tuottoa. Ja voihan sillä rahalla ostaa vaikka lisää metsää.

Kun sitten jaksollisen metsänkasvatustavan myötä taimikkoa raivataan kahdesti (7 v. ja 14 v. iässä), tehdään ennakkoraivaus (21 v. iässä) ennen ensiharvennusta (25 v. iässä), vähennetään kulut pois kunakin ajankohtana siitä pääomasta, jonka korkoa korolle ilmiö on tuottanut, niín tällöin 25 vuoden päästä uudistamisesta on ensimmäisestä hakkuusta uudistamiskustannusten ja verojen jälkeen käteen jäänyt rahasumma (12 600 €) kasvanutkin jo 28 854 €: n. Ensiharvennuksesta jää käteen verojen jälkeen esimerkiksi 392 €, joka kasvattaa pääoman 25 vuoden päästä uudistamisesta 29 246 €: n.

Samaan aikaan jatkuvan kasvatuksen menetelmällä on saatu kaksi hakkuukertaa (lähtövuonna ja 14 v. päästä), joista kummastakin on saatu verojen jälkeen käteen rahaa 3282 €. Kun nämä varat on sijoitettu ihan samalla tavalla 4 % korolla, on 25 vuoden päästä pääomaa kasassa 13 802 €.

Kun jaksollisen kasvatusmenetelmän keinoin jatketaan, niin seuraavan kerran tuloa metsästä saadaaan verojen jälkeen 40 vuoden päästä uudistamisesta tehtävästä II harvennuksesta arviolta 1583 € . Kun tämä hakkuutulo lisätään pääomaan, on pääoma tällöin kasvanut jo 54 063 €: n.

Jatkuvan kasvatuksen menetelmin on tehty välissä yksi hakkuu (28 v. päästä alusta), jolloin pääoma on kasvanut taas 3282 €: lla ja pääoma kokonaisuudessaan on 40 vuoden päästä tarkastelun aloittamisesta 30 111 €: n.

Jaksollisen kasvatustavan myötä tehdäänkin seuraavaksi sitten uudistushakkuu 60 v. päästä tarkastusjakson alusta, jolloin verojen ja uudistamiskulujen jälkeen käteen jäävä 12 600 € lisätään pääomaan, jolloin lopputuloksena on 131 000 €.

Jatkuvan kasvatustavan myötä tässä välissä tapahtuu kaksi hakkuukertaa (42 v. ja 56 v.), joista molemmista taas kertyy 3 282 lisää rahaa pääomaan ja 60 vuoden kuluttua tarkastusjakson alusta on tuottavaa pääomaa kertynyt yhteensä 76 500 €.

Tämä ylle laitamani yksinkertainen korkolaskuharjoitus kertoo mielestäni aika selkeästi sen, että mikäli metsän omistusta ja kasvatusta tarkastellaan taloudellisen tuottavuuden mittareiden mukaan, ei ole mitään mieltä alkaa väittelemään siitä, kumpi kasvatustapa on kannattavampi. Minä en suinkaan tarkoita, että toinen tapa on toistaan parempi ja jokainen metsänomistaja tekee valintansa ihan omista lähtökohdistaan ja omien tarpeidensa mukaisesti. Mutta jos koetetaan kirkkain silmin väittää, että jatkuva kasvatus on tuottavuudeltaan ylivoimainen verrattuna jaksolliseen kasvatukseen, niin silloin ihan vain puhtaasti valehdellaan, tai puhutaan ilman, että ymmärretään taloudellisesta tuotosta riittävästi. Pitää ymmärtää se, että tuottoa tulee nimenomaan sen päätehakkuun pääomalle saatavasta tuotosta oikeassa kohteessa, sekä metsien kasvusta siinä samalla kertaa 60 vuodessa uudestaan päätehakkuukypsäksi. Harvennuksista kertyvät tulot eivät jaksollisen kasvatuksen varsinaisessa tuotossa näyttele oikein edes sivuroolia.

Laskuharjoituksessani en ole koettanut maksimoida toisen tavan tuloja ja minimoida toisen, vaan ainoastaan koettaa saada esiin realistisen tilanteen. Mikäli pääoman tuotto ei olekaan 4 %, vaan 2 %, niin edelleen luvut ovat jaksollisen kasvatustavan eduksi numeroin 49 300 € vs. 33 360 €. Ja senkin tiedän ja ymmärrän, että metsänkasvatus ei ole vain numeroita, mutta taloudellista tuottovertailua ei ole mahdollista muuten suorittaa, kuin numeroin ja tiettyyn muottiin pakotetuin esimerkein. Esimerkissä kuvattujen toimenpiteiden myötä jaksollisen menetelmän myötä metsähehtaarilta korjataan 60 vuoden tarkastelujaksolla neljällä hakkuukerralla puuta yhteensä 705 m3 ja jatkuvan kasvatuksen myötä viidellä hakkuukerralla 375 m3. Tarkastelujakson lopussa jaksollisen metsän puustopääoma on 0 m3 / ha ja jatkuvan kasvatuksen metsän ehkä 200 m2/ ha???.

Hakkuukertyminä olen tässä laskuesimerkissäni käyttänyt: avohakkuu 300 m3/ ha, EH 40 m3/ ha, II harvennus 65 m3/ ha, jatkuvan kasvatuksen hakkuu 75 m3/ ha.

Puun hintoina: avohakkuu 75 €/ m3 + 25 €/ m3, EH 14 €/ m3, II harvennus 60 €/ m3 + 18 €/ m3, jatkuvan kasvatuksen hakkuu 70 €/ m3 + 20 €/ m3.

Jalostyshyötyjä ei tässä oikein pysty näin yksinkertaisissa esimerkeissä huomioimaan. Lisäksi eri puulajeilla tulee myös eroja.

Metsänomistajahan voi ihan vapaasti itse päättää mitä rahoillaan tekee, kasvatti metsiään jaksollisesti, tai jatkuvasti. Jos metsänmyyntituloilla ostaa esimerkiksi auton, niin sijoitus tuottaa miinusta kasvatustavasta huolimatta. Erona vain se, että jaksollinen kasvattaja voi ostaa kalliimman auton.

Mutta mikäli jaksollinen kasvattaja nostaa pääomasta aina 14 vuoden välein saman verran rahaa, kuin jatkuva kasvattaja ottaa metsistään tuloa hakkuussa ja molemmat käyttävät rahan elämiseensä, on 60 vuoden tarkastelujakson päätteeksi jaksollisen kasvattajan pankkitilille kertynyt 54 594 € ja jatkuvan kasvattajan tilille 0 €. Tämä siis laskettuna 4 % tuoton mukaan.