Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 389)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Visakallo Visakallo

    Sanohan nyt Perko, oliko tämä vaatimattomasti elänyt pientilallinen mielestäsi keinottelija?

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011683163.html

    Perko

    Kasvulla ei ole ylärajaa, sitä ei ole missään puolueenkokouksessa määrätty niin antaa kasvaa,  Tamppipalttoine tarkastaja ei ollut älynnyt niin metsääni oli  ryöstäytynyt 23 motin vuosikasvu. katso kuvasta! oikeanlaiset  olosuhteet niin jopa enemmän!    Euro-tuottavuuus  toteutuu erilailla kasvuun nähden.  Tutkiskele Isaskar  menettelyä..   Visaakin kovasti kiinnostaa ahneuksissaan tuottavampi menettely.

    Visakallo Visakallo

    Eihän Perko tuossa 23 motin vuosikasvussa mitään ihmeellistä ole. Hyvällä maapohjalla olevissa hoidetuissa nuorissa metsissä pääsee parempaankin kuten jo sanoitkin. Paljonko Perko kaikkien metsiesi keskikasvu on? Minulla se on 7,5 M3/ha/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuollainen alun kolmattakymmentä mottia kasvua näkyy jo melkein silmissä, kun istuu kesällä metsässä. Mahdollistaisi teoriassa poiminnat hyvinkin 10 vuoden välein. Mutta kuinka monta kertaa hakkuun voi toistaa ennen kuin puut loppuvat? Entä kun ajourat pitäisi tehdä aina uuteen kohtaan kun taimet syntyvät kuitenkin juuri ajourille. Eikö pinta-ala lopu jossain vaiheessa?

    Jovain Jovain

    Miten olisi metsien VMI tulos,  kaskipuusto 122 mottia ja keskikasvu 4,7 mottia, riittäisikö  200/10 tuplakasvuun jatkuvasti hyvissä olosuhteissa. Ei pitäisi olla mikään ylivoimainen saavutus etelä ja keski-suomessa, kun sitäkin enemmän, moninkertaisista lukemista kerrotaan.

    Visakallo Visakallo

    Tähä asti meillä paras  toteutunut 66 vuoden kieroaikainen puhtaan kuusikon keskikasvu oli hieman yli 13 M3/ha/v. Nykymenetelmillä päästään kyllä tuota parempaan tulokseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se puusto Jovainillakaan ole koko ajan 200 kuutiossa, vaan vaihtelee jossain rajoissa, eli olisiko sitten tilavuuden vaihteluväli 150 – 250? Sauli Valkosen kokeessa se oli 100 – 200 videossa Lapinjärveltä. Olisi kyllä mukava seurata jonkin Perkon ja Jovainin metsiköiden kehitystä – jos päästäisivät vaikka Metsälehden kuvaamaan ja mittaamaan.

    isaskar keturi

    Niin tuohon minun todelliseen toteutuneeseen esimerkkiin nähden Perkon väitteillä hän olisi saanut samalla 40 vuoden jaksolla hakattua 520 m3 tukkia ja edelleen olisi täysi puusto. Kaikki tajuaa, että tuo on Suomen oloissa missä vaan silkkaa puppua. Sen sijaan aivan varmasti jossain ajanhetkessä jollain preferensseillä jollain kohteella päästään JK:lla kannattavampaan metsätalouteen kuin jaksollisella, kuten Juuso varmaan yritti siinä MT:n jutussa kertoa. Toisaalla taas jaksollinen on kannattavampi. Todennäköisesti kannattavinta on yhdistellä näitä menetelmiä. Itse asiassa metsähoidon tutkimuksessa on menneinä vuosina paljonkin haettu erilaisia menetelmiä, joissa haetaan helpotusta uudistamisvaiheen (aukkovaiheen) minimoimiseen, joten ei se ole vieras tavoite jaksollisessakaan kasvatuksessa.

    Perko

    Vihjeeksi tuhon keskelle, yritätte selvittää miten  puusto kasvaa kolme vuotta ennen paljaaksihakkuun kohteissa.  Paljonko silloin on tuotto  euroja per ha.  JK  kasvatus on sitä tuottoa kaiken aikaa puusto on kuitenkin erilainen jos ei ole , se ei ole jk moodissa oleva puusto.. !

    jupesa

    Kun päätehakkuu tuottaa esim. 4000 €/ha enemmän kuin harsinta, niin se summa kaksinkertaistuu 12 vuodessa 6% korolla. Kun seuraava harsinta tehdään silloin, pitää kantorahan harsinnasta olla jo 8000 € , että päästäisiin edes tasapeli-tilanteeseen vertailussa tasaikäisen kasvatuksen kanssa. Se vaatisi yli 13 m3/ha/v keskikasvua 50 €/m3 runkohinnalla. Harvennusreaktion myöhästymisen vuoksi ( ja puustopääoman niukkuuden vuoksi)semmoinen keskikasvu on todella tiukassa .

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 389)