› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 382)
1 2 3 … 32 33 34 … 37 38 39

  • Metsän hävitystä

    Lähetetty: 25.11.2014, 08:57

    Merkitty: 

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

    Tekijä
    abietis
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 13.12.2025, 12:03

    Yrittäkää nyt muistaa, että ”varmat vastaukset ovat luultavasti vääriä” (Tahvonen) varmoja vastauksia on vähän – jos ollenkaan.

    Kuinka osuva onkaan tuo UPM:n entisen päällikkö Matomäen kommentti (kunnioitan häntä tavattomasti), että asiat pitää käydä omassakin päässä – ei niitä yksin kirjoista opita. Luovuus on äärimmäisen tärkeää, jota koulutuksessa tulisi entistä enemmän korostaa. Pyrkimys kaikkien tasapäistämiseen on iso ongelma. Vähän kuten Paasilinnakin totesi, että itseoppinut on ainut oppinut – muut on opetettu.

    Jo arkijärjellä jokainen jo auttavallakin korkomatematiikalla varustettuna ymärtää, että puiden istuttaminen metsään ei ole taloudellisessa mielessä kummoista liiketoimintaa – varsinkaan mäntymailla. Tuollainen investointi millä muulla alalla tahansa ei oikein tulisi kuuloonkaan. Investoinnilla kymmeniä vuosia vain kuluja. Mäntymetsien kanssa puuhastelevana ei tulisi pieneen mieleenkään, että alkaisin männyntaimia raahata metsään. Mänty uudistuu erinomaisesti siemenestä. Minulla on aina metsissäni huomattavasti taloudellisesti älykkäämpää tekemistä, kuin männytaimien istuttaminen.

    On naurettavaa väittää, että sillä kannattavuus olisi erilaista sillä, joka on hakannut aukosta juuri tukkimetsän, kuin sillä, joka on saanut paljaan maan vaikka lahjaksi. Investointi on melemmille tasan yhtä kannattavaa tai kannattamatonta.

    Jos omistat keskimääräisen 30 ha  metsää, on taloudellisessa milessä koko lailla yhdentekevää kuinka toimit, vaikka istuttaisit metrin pitkät taimet uudistusalaasi. Tilanne on toinen, jos kaikki, aivan kaikki joudutaan teettämään palkkatyönä. Tuollaiset alat jokainen liikuntakykyinen metsästään vähääkin kiinnostunut hoitaa paskareissuillaan. Metsässä puuhastelu erittäin mielekästä ja palkitsevaa joka tavalla. Omallakin kohdalla se oli tietokoneen ääressä pitkät päivät istuvalle aivan ratkaisevan tärkeää kaikella tavalla. Pahimpina aikoina piti käydä kaksi kertaa päivässä saunassa rentoutuakseen, että pystyi 12 tuntia vuorokaudessa tekemään tarkkaa suunnittelutyötä ja tuijottamaan ruutua, tietoisena siitä, että jokainen tekemäsi virhe kävelee sinua vastaan myöhemmin.

    Taloudelliseen tarkasteluun ainut perusteltu menetelmä on nettonykyarvo. Yksittäisistä tekijöistä voi väitellä mailman tappiin, eikä se johda mihinkään. Ei voi olla niin, että tarkasteluun on monia erilaisia OIKEITA menetelmiä, ja jotka jopa antavat vieläpä toisistaa poikkeavia muka erilaisia oikeita vastauksia. TALOUDELLISESSA tarkastelussa on noudatettava talouden lainalasuuksia. Vanhan koulun vannoutuneille Riikilöineen se on mahdotonta.

    jupesa 13.12.2025, 12:11

    Kaikista naurettavinta on esittää , että kymmeniä vuosia  sitten tehdyt oletetut uudistusinvestoinnit ratkaisisi metsän nykyisen ja tulevaisuuden tuottavimman käsittelytavan valinnan.

    Jokainen tilanne ja leimikko pitää ottaa semmoisena kuin se on nykyhetkellä olemassa eikä ottaa laskelmaan mukaan jotain oletettua uudistamiskulua joka on kuitattu aikoja sitten.

    Luovaa ajattelua on soveltaa vertailulaskennassa korkolaskuja todelliseen tilanteeseen eikä miettiä jotain kuppaista teoriaa.

    Tahvonen on oikeassa varsinkin itsensä suhteen, kun on NNA -laskelmin yrittänyt laittaa mtsänkäsittelytapoja taloudellisen tuottavuuden mukaiseen järjestykseen.

    Perko 13.12.2025, 12:18

    Tuotantotalouden ajattelusta  arvokas kirjoitus, Kiitokset  R.  Rannalle!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.12.2025, 12:33

    Saattoihan se Paasilinna noin sanoa mutta opetettu pohja auttaa kovasti siinä itseopiskelussa.

    Nettonykyarvon lisäksi voi käyttää muita tunnuslukuja, kuten esimerkiksi koko metsätilan vuotuinen tuotto sijoitetulle pääomalle eli arvokasvu prosentteina. Tai yhden metsikön arvokasvu kun mietitään uudistamisajankohtaa. Metsikön uudistaminen tehdään tietenkin halvimmalla omistajan haluaman tuloksen antavalla menetelmällä.

    Eteen tai taakse katselu on vähän vaikeaa. Toki toteutuneen kasvun saa mitattua,  mutta rahan arvon muutos pitäisi osata ottaa huomioon taaksepäin katselussa. Eteenpäin katselussa epävarma on rahan arvon muutoksen lisäksi puun hinta tulevaisuudessa, mutta jos olettaa puun reaalihinnat ennallaan pysyviksi niin se on kai ihan hyvä arvaus. Pitkällä aikavälillä reaalihintojen kehituksen pitäisi kattaa metsänhoidon ja muiden kulujen kuten sertifioinnin kustannusten lisäykset.

    suorittava porras suorittava porras 13.12.2025, 12:40

    Kannattsisi peruutella sivulle 28 ja lukea, mitä Leppänen kertoo. Kaikki muu porina asian ympärillä on selittelyä. Jk on vain yksi tapa köyhtyä.

    jupesa 13.12.2025, 12:50

    Olen  yrittänyt jo pitkän aikaa vääntää rautalangasta aloituksen tuolle samalle laskentatavalle jolla Leppänenkin kertoo tuottavuusvertailusta. Ajan säästämiseksi en ole vain laskenut tulosta koko kiertoajalta . Se  pitää laskea kussakin tapauksessa erikseen.

    Kahlschlag Kahlschlag 13.12.2025, 12:55

    Lainaus: ”Jospa Perko pitäisit taukoa toisten laskutaidon arvostelussa”.

    Niinpä. Perko syyttää muita henkilöön kohdistuvasta arvostelusta, vaikka itse siihen syyllistyy todistetusti viestiensä perusteella.

    Vaikka arvostelen itse vain kollektiivisesti vihervassariuskovaisturakaisia, palstan ylläpito poistaa minun viestejäni, mutta ei Perkon henkilöön meneviä arvosteluja. Onko Metsälehden moderointiin pesiytynyt vihervassariuskovaisturakaisia, joita metsänomistajien totuus ei miellytä?

    Eli Perkon konkreettisia laskelmia odotellessa… Pelkillä väitteillä kun ei tällä palstalla menesty, ollenkaan. Siitä me valppaat, metsätöitä itse tekevät tasaikäismetsien kasvattajat pidämme huolen.👍🏻😎

    isaskar keturi 13.12.2025, 12:56

    JK:n kannattajat yrittävät ylläpitää sitä harhaista käsitystä, että uudistamisen kustannukset kohdistuu uudistamisen jälkeiseen aikaan – näin ei ole ja siihen kaksi selkeää syytä – <edit> kolme syytä:

    1. Keskimäärin kukaan ei aloita kuvion kasvatusta puhtaalta maalta, vaan kuviolla on puusto, jota kasvatetaan kunnes sen pääoma realisoidaan.

    2. Suomen lainsäädäntö edellyttää metsän uudistamisen paljaaksi hakkuun jälkeen, jolloin uudistamisen kustannukset tulee vähentää talouslaskennassa hakkuutulosta.

    3. Onko joku teistä ottanut lainaa hakkuun jälkeistä metsänuudistusta varten?

    Poikkeuksena edeltä on pellonmetsitys tai jos joku onneton ostaa uudistamattoman aukon tai saa tällaisen perinnöksi, mutta koetapa siinä sitten jatkuvaa kasvatusta.

    Eli laskenta pitää aloittaa reaalisesta tilanteesta eikä jostain kuvitteellisesta tilanteesta.

    Kahlschlag Kahlschlag 13.12.2025, 13:09

    Lainaus: ”Taloudelliseen tarkasteluun ainut perusteltu menetelmä on nettonykyarvo.”

    Nettonykyarvo on niitä investointipankkiirien silmänkääntötemppuja, joihin olen joutunut töissäni törmäämään.

    Esim. yhdessä ”Big four” -tilintarkastustoimiston laskelmassa kahden raskaasti tappiollisen firman arvoiksi saatiin tulojen ja menojen diskonttauksella 50 milj euroa ja 100 milj euroa, kun investointipankkiirin fee (palkkio) oli sidottu transaktion yhteisarvoon (150 milj euroa). Toinen meni vähän myöhemmin konkkaan.🤣

    Että sellaisia nettonykyarvolaskelmia, joiden perusheikkous on se, että laskelmat kohdistuvat tulevaisuuden tuloihin ja menoihin, joita kukaan ei tiedä laskelmaa laadittaessa. Mitä tästä opimme? Sen, että ei kannata uskoa ihmisiin, jotka väittävät, että heillä on kristallipallo.🤣

    R.Ranta R.Ranta 13.12.2025, 13:24

    Taloudellinen nna-tarkastelu voidaan tietysti aloittaa mistä tilanteesta tahansa ja se antaa vastaukseksi mitä se antaa – jaksollista, ”jatkuvaa”, avohakkuuita, jatkettua kasvatusta jne. Valitettavasti ratkaisevassa asemassa on valittu reaalikorkokanta, johon ymmärrettävästi ei ole yhtä vastausta. Jos korko asetetaan korkeaksi, niin metsän keinollinen uudistaminen tulee vääjäämättä kannattamattomaksi sen pitkän odotusarvon takia ja se on yksinkertaisesti täysin kiistatonta. Joka muuta väittää ei halua katsoa totuutta sellaisena kun se on. Korostan, että en  ota tällä mitään kantaa siihen, jatkuvaa  vai jaksollista.

    Kun teen investoinnin mihin hyvänsä, niin taloudellisessa mielessä tarkastelen ainoastaan sitä, saanko riski huomioiden omani korkoineen takaisian. Metsä ei ole tietenkään millään tavalla poikkeus tässä suhteessa.

    Jos olisin toimitut metsiä ostettaessa suurien uudistamisalojen kanssa männyntaimia istuttaen, olisn joutunut käyttämään huomattavia ostopalveluja, rahat olisivat loppuneet ja metsät jääneet ostamatta, joka oliosi ollut ISO taloudellinen vahinko. Kuten sanoin, asiat pitää käydä omassakin päässä. Eikä se tarkoita sitä, etteikö opiskelulla olisi ratkaisevan tärkeä merkitys, sillä se antaa eväät käyttää sitä omaa päätä.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 382)
1 2 3 … 32 33 34 … 37 38 39