Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 382)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • R.Ranta R.Ranta

    Et kai sinä Kahlschlag väitä, että on perusteetonta invastointeja tehtäessä tehdä laskelmia kannttavuudesta, vaan pitää toimia umpimähkään, kun sitä kristallipalloa ei ole. Mieti nyt vähän! Pitäisi muka tehdä isoja investointeja umpimähkään. Ei hyvänen aika näin taloudellisesti missään toimita. Kuten aiemminkin totesin yritän itse kartttaa suuria riskejä metänhoitoon investoidessani, kun en erityisemmin  pidä tuosta kristallipallosta.

    jupesa

    Olen käyttänyt ”omaa päätä” lukuisien paljon hankalampienkin matemaattisten kysymysten ratkaisuun kuin mitä metsän tuottavuuden vertailulaskelmat on. Jos ei ole luovuutta ja päättelykykyä , se ei tietenkään onnistu.

    Metsä on siinä mielessä erikoistapaus, että se on samalla tuotantolaitos ja raaka-ainetta. Ja sijoitusaika on pitkä. Mutta mitään rakettitiedettä ei tulosvertailut kuitenkaan ole.   Kuten olen monesti ennenkin sanonut pelkkään korkoon tuijottaminen ei kerro kaikkea. Rautalankaesimerkki on siitä semmoinen vaikka, että 4% 100:sta on vähemmän kuin 3% 200:sta. Sopii soveltaa vaikka metsänkasvatukseen.

    Väittääkö Ranta puolestaan,että kun varmoja vastauksia ei ole, ei pidä mitään eroja laskemalla selvittääkään ?

    Visakallo Visakallo

    R.Ranta: ”Kun teen investoinnin mihin hyvänsä, niin taloudellisessa mielessä tarkastelen ainoastaan sitä, saanko riski huomioiden omani korkoineen takaisian. Metsä ei ole tietenkään millään tavalla poikkeus tässä suhteessa.”

    Kuinkahan moni omaan käyttöön tarkoitettu omakotitalo tai asunto-osake olisi jäänyt kokonaan hankkimatta, jos tuota olisi kirjaimellisesti noudatettu? Asuntojen arvojen eriytyminen eri puolilla valtakuntaa on ollut Suomen oloissa ennennäkemätöntä. Toivottavasti metsänomistusta ei odota jatkossa vastaava kohtalo.

    Visakallo Visakallo

    Metsien omistuksen riski kasvaa nyt useaa tietä. Puuta jalostava teollisuutta vetäytyy pois Suomesta, HCV alueita alkaa olla kohta joka pitäjässä, kunnat vetelevät rennolla kädellä virkistys-, yms. alueiden kaavoitusviivoja karttoihin, tiet ja sillat rapistuvat ajokelvottomiksi, jne. Missään näissä tapauksissa metsänomistaja ei saa välttämättä lainkaan hyvitystä miltään taholta.

    Perko

    Puukin teoria ei päde käytännössä. ( Honkajoen pohdinnalla,  tyhjiössä ja ilman vastusta se olisi pyörinyt, heitti rakennelman nuotioon) . Myyntiä  jk puustosta on ollut  jo ennen sitä päätehakkuun aikaa 60 vuodelta. Silloin  tämä aukontekijä riemastuu vasta kun saa eka rahat 60 -80 vuoteen !   Laskelmassani on tämä herja kyllä huomattu ja myyntirytmi  jatkuu  katkeamatta. Pääoman kustannus ei kasva . Sijoitukset  rinnalle tuottaisi 50 vuodessa voiton kolminkertaiseksi ”nylkyrien” korollakin.  Eka jaksollisen  30 v on kaiken tuhoava juttu! Se on ratkaiseva  ero systeemeissä.  Matemaattiset kaavat eivät ratkaise vaan aika ja arvopuun myyntituotto!

    jupesa

    Sinun teoriat on puuta heinää . Sokea piste sulla koron laskennassa. Koeta uudestaan.

    Timppa Timppa

    Metsä on siinä mielessä erikoistapaus, että investoinnin kiertoaika pitkä ja metsän arvo saattaa muuttua arvaamattomasti.  Sen takia on täydellistä itsepetosta olettaa, että joku laskelma on oikea.

    Minun kokemusaikanani on nähty koivutukin arvon radikaali putoaminen ja sitten elpyminen.  Merkittävä muutos oli kuusitukin hinnan voimakas nousu mäntyä kalliimmaksi.  Kuitupuiden hintojen vaihtelut ovat olleet hurjia.  Ensiksi pitkäaikainen trendinomainen lasku.  Sitten ensiharvennus- ja koivukuidun tuplaantuminen.  Nyt taas lasku.

    Metsätilakauppa kuitenkin käy kovilla hinnoilla.  Uskotaan Mark Twainin oppia, maata kannattaa ostaa, sillä sitä ei valmisteta lisää.  Metsä ei voi mennä konkurssiin kuten lähes mikä tahansa muu firma.  Jos syynää tarkkaan tilanteen, niin tilakauppa jää tekemättä.

    Kuten täällä onkin kirjoitettu, niin yhdistelmä metsä joka tuottaa vakaata tuloa. minkä sijoittaa markkinoille on hyvä vaihtoehto.  Näin meidän taloudessa onkin tehty.

    Perko

    Semmosen neljä  myynnin taktiikalla niin: FV 1+…. FV4   ja  sehän tekee ~ 27 000 €  5 % korolla  lisäarvoa hehtaarille!  Sitten on lisäksi käytössä  ne ” jaksollisen” vastaavat tilit joka 12. v  Jotta silleen!  Eikä  aukkoa lain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olen ymmärtänyt (tai väärinymmärtänt) että RR ja Perko ovat siinä mielessä samalla karttalehdellä, että metsään kannattaa investoida mahdollisimman vähän. Parhailla paikoilla parhaisiin tuloihin tarvitaan investointeja muokkaukseen, taimiin, heinäykseen, Tricoon ja raivauksiin. Jos tämän kaiken teettää ulkopuolisella, kyllähän se vaatii uskoa ja toivoa. Nuori metsänomistaja voi vielä ehtiä itse korjata sadon, mutta varsinkin varttuneempi ja lapseton omistaja voi ajatella, että ei kannata. Jos panostukset jäävät metsän tarpeeseen nähden kovin vähäisiksi, voi olla parempi myydä metsät muille.

    oksapuu

    Laitetaampa taas…

    Tulee noita aukkohakkuita tehtyä ja päättyneen hintapiikin aikaan vähän enemmänkin. Kumminkin omien metsätilojen mottimäärä/ha vaan metsään .fi tietojen mukaan kasvaa. Vuotuinen kasvukin on suurempaa mitä hakkuut, jos ja kun ensivuodesta tulee nollavuosi.

    Kupsan lukujen verran tuli tähän sykliin puuta myytyä, voisi olla paha rasti jk:lla puuta irroittaa…

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 382)