Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 380)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Perko

    Korjaile   A J  kolmea  viimeistä kohtaa  metsälle /omistajalle paremmaksi ei mene homma ehkä tappiolle!

    Sattui Timpan juttu  hävitys -palstan etusivulta ;   25.11.2014, 16:44

    ”Ei tuo kovin taloudelliselta näytä. Myyntituloa saattaa tulla luokkaa 3000 euroa/ha. Vastaavasti uudistus ja perkauskustannukset ovat luokkaa 2000 euroa/ha. Tuon ikäisen männikön arvokasvu on luokkaa 10 % eli vähintään 300 euroa/ha/v. Harventamalla saisi 800-900 euroa/ha.”   Mihin lienee Timolta oivallus myöhemmin häipynyt.

    R.Ranta R.Ranta

    jupesa: ”Olen käyttänyt ”omaa päätä” lukuisien paljon hankalampienkin matemaattisten kysymysten ratkaisuun kuin mitä metsän tuottavuuden vertailulaskelmat on.”

    Sillä tavalla! Tämä kaveri ei ainakaan omasta mielestään ole aivan vähäisillä resursseilla varustettu.

    Tahvonen, joka on ekonomistina jo kymmeniä  vuosia em. kysymystä tutkinut puolestaan totesi: ” Kasvatusmenetelmien taloudellinen vertailu on kansainvälisestikin metsänhoidon tutkituimpia kysymyksiä, mutta tulokset eivät vakuuta.” Tahvonen, joka käsittääkseni on merkittävässä asemassa ja asemansa resurssein asiaa tutkinut. Olen ollut ymmärtävinäni, että hyvin vaativan yhtälön ratkaisemisesta on kysymys ja kaikkien vaikuttavien tekijöiden, joita on todella paljon,  saaminen matemaattisesti ratkaistavaan muotoon on erittäin haasteellista – lähes mahdotonta.

    Täällä kaveri kertoo, että hän ratkoo käden käänteessä monin verroin vaativampiakin ongelmia. Väistämättä herää kysymys mitähän nämä vaativammat ongelmat mahtavat olla? Minkälaista metsätaloutta ja millä koulutuksella ja resurssein jupesa harjoittaa? Taloudellinen menestyminen metsätaloudellakin on täytynyt olla huomattavaa. Sanotaan, että hedelmistään puu tunnetaan.

    Odotan vastausta suurella mielenkiinnolla,

     

     

     

     

     

    R.Ranta R.Ranta

    Keturi kehoittaa toimimaan kuin kettu, joka hautasi kahleensa maahan ja kuvitteli näin päässeensä niistä eroon. Keturi: ”Tähän keskusteluun, jossa käytetään sana investointi yhtä holtittomasti kuin nykyisin käytetään sanaa strategia, kysynpä: tiedättekö yhtään yritystä tai ketään, joka käsittelee metsänuudistamiskuluja tai taimikonhoitokuluja kirjapidossaan investointina?” 

    Mitä ihmeen väliä sillä on miksi tulevaisuuden tuottoon tähtäävää kulua kutsutaan?

    Miksi ihmeessä itseään pitäisi yrittää pettää?

    Metsään voi taloudellisessa mielessä panostaa paljon tai vähän sen mukaan minkälaiset tuottovaatimuksen katsoo itselleen tarkoituksenmukaiseksi. Nollakorolla panostukset ovat kritiikittömästi hyvin kannttavia ja korolla tässä yhteydessä tarkoitetaan reaalikorkoa – nimelliskorko vähennettynä inflaatiolla. Aika ja ihmiset ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia ja erilaisessa asemassa. Yhden totuuden väittämät ovat perusteettomia ja ”ovat luutavasti ovat vääriä” hyvin hyvin monestakin eri syystä arvaamattomassa tulevaisuudessa.

    Se on hyvä, että kukin tykönämme saamme ihan itse päättää.

     

    Visakallo Visakallo

    Voitte olla kanssani täysin eri mieltä, mutta minun mielestäni metsätalous yksityisen metsänomistajan näkölulmasta on yksinkertaisen, mutta laskutaitoisen ihmisen hommaa. Suoraan sanottuna täällä palstalla on käyty vuodesta toiseen tuhansia monimutkaisia pohdintoja, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet juuri mihinkään. -Pyydän anteeksi mahdollisesti joillekin aiheuttamaani mielipahaa!

    jupesa

    Tahvonen tekee pelkästään teoreettisia NNA-laskelmia. Minä lasken olemassa olevien leimikoiden käsittelyvaihtoehtojen kannattavuuksia lyhyemmällä aikavälillä kuin päättymättömien kiertoaikojen summafunktioita.

    Jos Rannalle kaikki laskelmat vaikuttaa olevan liian vaikeita , ei se tarkoita että ne olisi kaikille muillekin yhtä vaikeita.

    Tahvonen on varmaan Expertti omalla alallaan mutta ei metsätaloudessa.  Itse olen opiskellut yliopistossa mm. matematiikan kursseja ja 6 vuotta metsätalouden opintoja opistoissa.

    Makarov

    Niin eihän Tahvosella välttämättä ole aariakaan metsää mutta voi olla pirun hyvä laskupää. Eikö se ollu metsänomistajan onni laskutaidoton isoisä.

    Perko

    A J ,  kertoo M. Kärkkäisen  muistelmista  ; Lähteen ”ongelmana oli mm. se että jk-kokeet oli puutteellisesti perustettu ja hoidettu – ei se että tulokset olisivat olleet liian hyvät.”  Eihän niitä kerennyt edes kunnolla aloittaa.

    ~ Kymmene vuotta  sitten  olin Joensuussa metsäseminaarissa, sillä näin ekakertaa  metsien tutkijat livenä ja M. Kärkkäisen. Hänestä muistan  miten Matti sai ”potkuraivarin” jatkuvan kasvatuksen vapautuksesta ja sen valvonnan haitoista.  Porukka paluumatkalla innokkaana kuvaili saatua tietoa mm ; ”Matti on menneisyyteen jämähtänyt”. Oli arvostelevaa puhetta muistakin uudenajan menetelmin tutkijoista.

    Makarov

    Joo mutta Matilla on aika hyvät näytöt metsätalouden harjoittamisesta jaksollisena. En tiiä näistä jotka on modernin jämähtäneitä minkälaiset niillä on.

    jupesa

    Olin80-luvulla E.Lähteen luennolla . Sen jälkeen olen kuullut vähemmän mairittelevia kertomuksia Lähteen jk:n kokeista. Ja myöhemmin mm. pitkäaikaisten jk-koealojen kuusikoiden lahoherkkyydestä.

    R.Ranta R.Ranta

    No, mitä olet jupesa saanut aikaan ja minkälaista metsätaloutta itse harjoitat, ja mitä ne vaativammat matemaattiset ratkaistavasi mahtavat olla.  Kuten sanoin, hedelmistään puut tunnetaan. Tuolla itsevarmuudella kovia tuloksia täytyy olla, kun harrastelijatkin ilman metsäopintoja ovat saaneet tuloksi aikaan.

    Se, että 3% kahdestasataa on enemmän kuin 4% sadasta ei ole kovin vakuuttava näyttö. Emme metsätaloudessa taloudellisesti tavoittele korkeaa korkoa, jota mm. jopa Kärkkäinen kirjassaan täysin väärin ymmärtäen kritisoi.

    Minullekin Visa mäntymetsieni kasvattaminen on äärimmäisen yksinkertaista, eikä siihen suuria matemaatisia oppiarvoja välttämättä tarvita. Mänty uudistuu erinomaisesti siemenestä ja uudistaminen on hyvin hyvin edullista. Ensiharvennuksessa jätetään vain tukiksi kelpaavia runkoja ja sen jälkeen yläharvennuksia. Sekapuustoa sitten maun ja olosuhteiden mukaan. Minullakin on aika tavalla liian rehevälle pohjalle uudistettuja männiköitä, jotka puskevat voimakkaasti alle aivan terhakkaa kuusta. Enkä missään nimessä raivaa niitä pois muualata kuin aivan männyn tyviltä.

    Kovalla työllä pärjää aina, mutta kyllä tuumaustunti tahtoo olla kuitenkin tuottavampi kuin työtunti.

    Erinomaista Joulun odotusta kaikille! Nyt luonto lepää, mutta ei aikaakaan kun terhakka elämä taas voittaa.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 380)