Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 2 vastausta, 381 - 382 (kaikkiaan 382)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Timppa Timppa

    Otin itse aiheeseen kantaa:

    Kirjoittajilla näyttää olevan puutteita käytännön asioiden kanssa.

    1. Saarihakkuut ovat nykyään erittäin hankalia, sillä korjuukoneet ja hakattu puutavara on pakko kuljettaa lautoilla, koska jääteitä ei pysty tekemään. Lauttojen kuljetus paikalle on kallista, mikä tietysti edellyttää suurta hakkuumäärää, jotta puuhassa olisi järkeä. Tarkoittaa siis, että metsänomistajalla on kaksi vaihtoehtoa. Joko antaa saaren olla hakkaamatta tai teettää aukon.

    2. Puronvarsihakkuut. Kirjoittajat eivät näytä tuntevan, että sertifikaatti edellyttää 10 metrin suojakaistaa, jossa saa tehdä vain poimintahakkuita. Suomesta ei löydy sellaista metsäyhtiötä, joka hakkaisi puron varren aukoksi eikä tietysti sellaista neuvojaakaan. Toisaalta taimenten kannalta olisi parempi, jos puron varsi käsiteltäisiin niin, että se pusikoituisi. Silloin kalat saisivat suojaa ja pensaista tippuvaa ruokaa. Sellaisiahan Lapin monet tammukkapurot ovat. Välillä kulkevat avomaastossa. Välillä niin tiheässä pensaikossa, ettei siinä pysty kalastamaan.

    3. Korpisuot ovat monenlaisia ja niiden käsittelyssä on monia haasteita. Jos suo kasvaa karhunsammalta, niin se ei taimetu. Joku toinen suo taimettuu, mutta ongelmia on puiden pystyssä pysymisessä. Minulla on kokemuksia kummastakin esimerkistä. Oikean hakkuumenetelmän valinta on erittäin haasteellista.

    Suurimpana ongelmana neuvonnassa pidän metsänomistajia, jotka vaativat metsänsä hakattavaksi jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuulla. Nämä kaiken mielestään tietävät eivät tietenkään kuulla systeemistä mitään negatiivista. Siis huonoa kasvua, alttiutta tuulituhoille ja auringon paahteelle, alttiutta kuusen tyvilaholle tai sitä, etteivät koivu ja kuusi taimetu. Tai, että taloudellinen tulos on huono. Vaatii kovaa kanttia metsäneuvojalta kertoa asiakkaalle tuollaisista epäkohdista. Mieluummin ollaan hiljaa ja sopu säilyy.

    jupesa

    Niitä vaativampia laskelmia on mm. lujuuslaskelmat ja lämpöopin laskut. Korkoa korolle laskut ei ole vaikeita. Eikä ole vaikeaa verrata esim. kahta erilaista kasvatusmenetelmää toisiinsa.

    En ala  sen kummemmin kehua retostelemaan täällä saavutuksiani kuten eräät.

Esillä 2 vastausta, 381 - 382 (kaikkiaan 382)