Metsän hävitystä

Otin itse aiheeseen kantaa:

Kirjoittajilla näyttää olevan puutteita käytännön asioiden kanssa.

1. Saarihakkuut ovat nykyään erittäin hankalia, sillä korjuukoneet ja hakattu puutavara on pakko kuljettaa lautoilla, koska jääteitä ei pysty tekemään. Lauttojen kuljetus paikalle on kallista, mikä tietysti edellyttää suurta hakkuumäärää, jotta puuhassa olisi järkeä. Tarkoittaa siis, että metsänomistajalla on kaksi vaihtoehtoa. Joko antaa saaren olla hakkaamatta tai teettää aukon.

2. Puronvarsihakkuut. Kirjoittajat eivät näytä tuntevan, että sertifikaatti edellyttää 10 metrin suojakaistaa, jossa saa tehdä vain poimintahakkuita. Suomesta ei löydy sellaista metsäyhtiötä, joka hakkaisi puron varren aukoksi eikä tietysti sellaista neuvojaakaan. Toisaalta taimenten kannalta olisi parempi, jos puron varsi käsiteltäisiin niin, että se pusikoituisi. Silloin kalat saisivat suojaa ja pensaista tippuvaa ruokaa. Sellaisiahan Lapin monet tammukkapurot ovat. Välillä kulkevat avomaastossa. Välillä niin tiheässä pensaikossa, ettei siinä pysty kalastamaan.

3. Korpisuot ovat monenlaisia ja niiden käsittelyssä on monia haasteita. Jos suo kasvaa karhunsammalta, niin se ei taimetu. Joku toinen suo taimettuu, mutta ongelmia on puiden pystyssä pysymisessä. Minulla on kokemuksia kummastakin esimerkistä. Oikean hakkuumenetelmän valinta on erittäin haasteellista.

Suurimpana ongelmana neuvonnassa pidän metsänomistajia, jotka vaativat metsänsä hakattavaksi jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuulla. Nämä kaiken mielestään tietävät eivät tietenkään kuulla systeemistä mitään negatiivista. Siis huonoa kasvua, alttiutta tuulituhoille ja auringon paahteelle, alttiutta kuusen tyvilaholle tai sitä, etteivät koivu ja kuusi taimetu. Tai, että taloudellinen tulos on huono. Vaatii kovaa kanttia metsäneuvojalta kertoa asiakkaalle tuollaisista epäkohdista. Mieluummin ollaan hiljaa ja sopu säilyy.

Lainaus: ”Porukka paluumatkalla innokkaana kuvaili saatua tietoa mm ; ”Matti on menneisyyteen jämähtänyt”. ”

Oli Kärkkäinen jonkun tutkijan tai vihervassariuskovaisturakaisen mielestä menneisyyteen jämähtänyt tai ei, hän on kuitenkin osoittanut pitkäjänteisellä metsänhoidollaan, että hänen metsiensä kasvu on parempi ja tuottaa enemmän fyrkkaa (ja se on metsänomistamisen tarkoitus) kuin ”jatkuvan kasvatuksen” rääseiköt, joiden tuotto on laskettu tietokoneohjelmasimuloinneilla ja epätieteellisesti toteutetuilla tutkimuksilla (nimiä en sano, kaikki tietävät kyllä, muuten palstan sensorit ovat taas kimpussani).

Itse olen saanut Kärkkäisen kirjoista hyviä neuvoja metsänhoitoon, joiden ansiosta metsäni kasvavat hyvin. Samoin Juurikkalan ”500 mottia” on hyvä kirja, jota myös aika ajoin palaan lukemaan.

Viisaita miehiä molemmat metsänkasvatuksen käytännön toimien alalla, joiden opeilla fyrkkaa saa irti hyvin metsästä, ne kun pohjautuvat pitkäaikaiseen metsänkasvatuskokemukseen, eivät ”jatkuvan kasvatuksen” teoriaherrojen tietokoneohjelmasimulaatioihin.🤑👍🏻

Vuosittain 100 000 hehtaaria × 1800 €/hehtaari = 180 miljoonaa euroa   on kuluerä  joka ei palaudu.  Pankkiin tai sijoitus pörssinpeleissä on  mahdollista   pääoma tulla takaisin korkoineen.
Tämä luku on arvio, sillä todelliset kustannukset voivat vaihdella merkittävästi riippuen muun muassa maaperän kunnosta, tarvittavien taimien määrästä, puulajista sekä alueellisista eroista. Metsänviljelyyn liittyvistä tuista ja ajankohtaisista käytännöistä saa lisätietoja esimerkiksi Suomen metsäkeskukselta.

Lainaus: ”Metsänviljelyyn liittyvistä tuista ja ajankohtaisista käytännöistä saa lisätietoja esimerkiksi Suomen metsäkeskukselta”.

Minä tunnen aivan ratkaisevan paljon paremmin omat metsäni kuin Metsäkeskus (jonka Metsään.fi -tiedot metsistäni ovat päin Arschlochia, en tietenkään oikaise niitä), joten näin ollen tiedän ilman Metsäkeskusta, mitä kulloinkin metsissäni pitää metsänhoidollisesti tehdä, jotta niistä irtoaa hyvin pätäkkää.

Tänä vuonna en varmuuden vuoksi käytä metsävähennystä, koska haluan maksimoida verohyötyni. En sen vuoksi tehnyt pystykauppaa tänä vuonna, ja tänä vuonna on hakattu vain viime vuoden pystykaupan häntiä, joten saan metsäverotuksen väännettyä hyvin tappiolle mm. lannoitus- ja metsätieinvestoinneilla.

Ensi vuodelle olen jo sopinut isomman avohakkuun, jolloin metsävähennykselle on todella tarvetta, että pääsen reilusti alle 10 % verolla, taas kerran.🤑😎

Minusta 30/34 % pääomatulovero on meidän suomalaisten avohakkaajametsänomistajien törkeää ryöstöä, suoranaisesti omaisuuden konfiskoimiseen verrattavaa umpilaitonta toimintaa.🤮

Perkon laskelman voi esittää niinkin, että 100 000 ha avohakkuuta tuottaa 670 miljoonaa euroa enemmän (180 uud.kulua milj. vähennetty) kuin vastaava määrä JK:ta. JK kasvattajilla 670 miljoonan euron tulon saanti korkoineen siirtyy hamaan tulevaisuuteen… Oletuksena siis JK keskim. kertymä 100m3 tukkia ja uudistushakkuu 200m3 tukkia ja 50m3 kuitua eli ei ainakaan vedetty ”kotiinpäin” avohakkuun eduksi. PS. itse en saa tuhlattua 1800 euroa/ha uudistamiseen.

Nämä laskelmat ovat suuntaa antavia. Eli laskennan alkuajankohdaksi pitää investointinakin katsoa molemmilla sama ajankohta eli hakkuu, jolloin JK-metsä olisi voitu uudistaa ja jaksollinen metsä uudistetaan.