Metsän hävitystä

Eihän jk metsän tuotoilla tarkoiteta siirtymävaiheen tuottoja ja kannattaako vertailun ajankohdaksi valita uudistamisvaihetta. Siirtymävaiheita on erilaisia ja kun hoidettujen jk metsän tuotto on jatkuvaa, miten niitä vertaillaan. Onhan jk metsän tuottoa päästävä vertailemaan omana kokonaisuutena. On niistä kerrottu ja ei auta, hoitomuoto oli sulussa ja sitä koskeva tutkimus. Tulokset eivät ole julkisia vielä tänäkään päivänä.

On ihan hyvä vertailu, mutta ei tunnu pitävän teidän vertailuissa. Myös jk metsän tuotto voidaan sijoittaa, oliko siinä eroa hoitomuotojen välillä tai päätehakkuun tuotolla. Tarvitaanko kahdesti, aloituksen ja lopetuksen tuotto vertailuun. Tasoittuu pitemmällä aikavälillä ja voi olla jk metsän eduksi. Tapoja on monia ja varsinainen vertailu lienee kuitenkin vakiintuneeseen ja hoidettuun jk metsään tai esim. hoitomuotojen yhdistämisessä. Ei taida laki ja metsänhoidon suositukset olla esteenä.

Ei luvut ja ohjeet ole välttämättä väärin, vaikka niiden tarjoilijan agenda ei miellytä. Tulee mieleen Facebookin susikeskustelu jossa joku sanoi että metsäpeuran kannanhoitosuunnitelma ei ole luotettava, koska sen laatijoilla on ”asenne”. Tarkoitettiin ilmeisesti petovastaisuutta. Kehotettiin katsomaan mitä Antti Haataja sanoo asiasta. No katsoin, enkä löytänyt suurta ristiriitaa näiden välillä. Lähdekritiikkiä on hyvä harjoittaa, mutta ihan kaikkea ei tarvitse epäillä jos usea lähde kertoo samaa.

Jovain, juuri niin että kaikki metsätulo sijoitetaan tai ei sijoiteta kummassakaan kuten vertailussa oli valittu tehdä. Jos jätetään sijoitustulo huomiotta ja päätehakkuun tulo lopussa, eikä käytetä korkoa, jk saadaan näyttämään paremmalta menetelmältä. Näin oli epäilemättä tarkoituskin. Todellisudessa ihmiselle on merkitystä sillä kuinka paljon rahaa tulee ja kuinka pitkän ajan päästä. Siksi alun suurempi päätehakkuutulo pitää huomioida jotenkin ja helpointa se on tehdä sijoittamalla?

Lainaus: ”Luvut antoivat Timo Kujala ja Timo Pukkala.”

Toinen ongelma Ylen jutussa oli, että ensiharvennus oli ajoitettu tehtäväksi vasta 37 vuotta istutuksesta. Esimerkin kuvio sijaitsi Heinävedellä ja kasvupaikkana oli tuore kangas. Oman lähipiirin kokemusten perusteella Heinävedellä tuoreen kankaan kuusikkoon päästään tekemään ensiharvennus jo 25-30 vuotta istututuksesta ja toinen harvennus 40-45 vuotta istutuksesta.

Lisäksi jatkuvaan kasvatukseen ei oltu lisätty raivaustarvetta ja -kustannuksia. Aika moni asiantuntija on sitä mieltä, että jatkuvassa kasvatuksessa on myös raivaustarvetta ja sitä kautta kustannuksia.

Laskin nopeasti Pukkalan/Kujalan luvuilla, kun sijoitetaan kaikki metsätulot ja vähennetään kulut, niin vähintään 2 prosentin korolla jaksollisessa kasvatuksessa jää enemmän rahaa käteen kuin jatkuvassa kasvatuksessa vuonna 2060.

Mitenkä lasketaan kannattavuus, jos liiketoiminnan A kannattavuus paranee B:n tuotoilla? Eikös tällöin heikkene B:n kannattavuus?. Lasketaanko tulo kahteen kertaan? Itsensä pettämistä.