› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 475)
1 2 3 … 43 44 45 46 47 48

  • Metsän hävitystä

    Lähetetty: 25.11.2014, 08:57

    Merkitty: 

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

    Tekijä
    abietis
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kahlschlag Kahlschlag 21.12.2025, 23:06

    Lainaus: ”Esimerkiksi lannoitettaisiin paljon, ei jätettäisi suojakaistoja tai monimuotoisuuskohteita puuntuotannon ulkopuolelle. ”

    No pakkohan nuo PEFC:n minimit on täyttää minunkin, mutta käytän hyväkseni PEFC:n mahdollisuudet tietenkin, ja ihan hyvin on sujunut.

    Samoin pakko ne metsälain 10 pykälän kohteet (kaikki muu on vapaasti hakattavissa) on jättää koskematta. Onneksi olen varonut ostamasta sellaisia sisältäviä palstoja, niitä on minulla mitättömän vähän prosentuaalisesti. Samoin suojakaistat lannoituksissa, niin pääsen vähemmällä eikä minun tarvitse väitellä niistä tollojen vihervassariuskovaisturakaisten kanssa.

    Kuten aiemmin olen todennut, korjuuohjeeni on pysyvästi, että hakkuissa ihan kaikki ainespuukokoiset haavat laitetaan nurin, niin ei ehdi muodostua ongelmia liito-oravien kanssa, joten niitä ei minun metsissäni ole.👍🏻🤣

    jupesa 22.12.2025, 05:27

    Vesakon niittoa riittää jatkossa, jos haavat kaataa ilman kaulaamista aukoilta.

    oksapuu 22.12.2025, 06:26

    Hirvet kyllä hoitaa sen haapavesakon, ei ole ongelma.

    Semmoista saappaanvarren mittaista moneen kertaan kaluttua pensasta jää jäljelle.

    jupesa 22.12.2025, 08:22

    Eipä niitä hirviä ole joka paikassa . Toisaalta hyvä ettei ole.

    Visakallo Visakallo 22.12.2025, 08:35

    Jos hirviä ei ole aikaisemmin mailla ollut, niin kyllä kaulaamattomien haapojen kaadon jälkeen niitä alkaa ilmestyä! Eivät sen jälkeen valitettavasti tyydy pelkästään niihin haavanvesoihin, vaan raudukset ja männytkin maistuvat oikein hyvin! Jessellä olisi nyt jo laajempaa kokemusta niistä haapavesaikosista, mutta hän ei ehdi enää muilta kiireiltään niistä meille kertomaan.

    Kahlschlag Kahlschlag 22.12.2025, 11:12

    Aukkojen alle ainespuukokoisille haapapuille minulla on ihan oma lääke jo varhaisperkauksista lähtien. Sen nimi on raivaussaha.

    Harvennetussa metsässä taas nopeutuva tuotantopuuston kasvu varjostuksineen pitää haavat kurissa, ei ole ollut ongelma eikä tule olemaan.👍🏻

    R.Ranta R.Ranta 1.1.2026, 21:49

    jupesa: Niitä vaativampia laskelmia on mm. lujuuslaskelmat ja lämpöopin laskut. Korkoa korolle laskut ei ole vaikeita. Eikä ole vaikeaa verrata esim. kahta erilaista kasvatusmenetelmää toisiinsa. En ala  sen kummemmin kehua retostelemaan täällä saavutuksiani kuten eräät.

    Joudun pohtimaan maksaaka vaivan tuota käsitystäsi ollenkaan edes kommentoida, niin omituisia käsityksesi ovat. Lujuuslaskelmat ja lämpöopin laskelmat perustuvat eksakteihin  luonnonlakeihin, fysiikan lakeihin. Esim. lämpöoppin laskelmat lähinnä aineen ja energia häviämättömyyden lakiin. Aineen ja energia välinen yhtälö puolestaan  E=mc2. Lujuuslaskelmat voiman ja vastavoiman tasapainon periaatteeseen. Jos riittävää vastavoimaa ei ole rakenne säkyy tai esim. rakennus romahtaa jne.

    Kasvatusmenetelmien taloudellinen  vertaaminen on kaikkea muuta kuin eksakteihin luonnolakeihin perustuvaa, kuten talouden laskenta tuppaa yleensäkin olemaan. Emme oikein tiedä edes sitä, mitä kaikkia tekijöitä taloudellisesti tulisi tässä yhteydessä pyrkiä matemaattisesti kuvaamaan ja  tulevaisuudesta meillä ei ole kuin hämärä aavistus.

    Sen vuoksi on eittäin oikeaan osunut toteamus, että varmat vastaukset ovat luultavasti vääriä.

    Metsäopetus on Suomessa aiemmin (onneksi ei sentään enää) kymmeniä vuosia perustunut metsämiesten ikiomaan käsittämättömään talusmatematiikkaan, josta vanhan koulun miehet eivät koskaan pääse eroon. Tieto lisää tuskaa ja tutkimus tuottaa uutta tietoa ilastomuutoksen tekijöistä jne.

    Ehkä on parempi olla retostelematta, niin ei pahoita kenenkään mieltä.

     

     

     

     

     

    PenttiAKHakkinen 1.1.2026, 23:52

    Kun olen  R.Rannan kommentteja lukenut niin olen havainnut niissä parempaa älyllistä ajattelua. Nyt kuitenkin pisti hiukan epäilemään tuo vanhan koulun miesten ajatusten vähättely. Minusta nämä vanhat opit näyttävät pitävän hyvin paikkansa, kun vertaan niitä metsieni lähes sadan vuoden ajalta olevaan hakkuudataan.

    Joulun luppohetkinä minulla oli aikaa miettiä taas jatkuvan kasvatuksen matemaattista perustaa. Minullahan on ollut ongelmana, että teoreettisella lähestymistavalla puut loppuvat aina metsästä kesken kaiken. Tuli mieleen tuo väite, että jatkuvassa kasvatuksessa metsästä voi myydä puuta jatkuvasti esim 10 m3/ha/vuosi. 10 vuoden välein 100 m3/ha. Tästä tulee kuitenkin matemaattinen ongelma, kun jäävässä metsässä on oltava joku vuosikasvu. Hyvä arvaus lienee, että jäävän puuston on kasvettava myös n 10 m3/ha/vuosi. Tästä seuraa, että, jotta puustoa voi hakata 10 m3/ha/vuosi niin metsän kasvun pitää olla välillä noin 20 m3/ha/vuosi. Keskimääräinen kasvu ehkä 15 m3/ha/vuosi. Minusta tästä tulee teoreettinen umpikuja.

    Jos oikein ymmärsin niin R.Ranta pitää näitä Tahvonen, Pukkala tyyppisiä metsäprofessoreja uuden ajan airueina. Jos nämä professorit ovat oikeassa niin minun yllä esittämäni ihmettely sisältää jonkin perusvirheen. Minkä?

    Perko 2.1.2026, 00:44

    Niin ne puut kasvaa väliin  nopeammin  ja toisinaan hitaasti esimerkiksi, aukkoon istutettu kasvu  on lähellä nollaa ja  keskimääräinen kasvu jaksollisen tilalla 5 motin paikkeilla.

    Pentin epäilyt häipyy jos  hakkuun väli  on 12 v ja ja kasvussa on 11 m 3  niin ei huolta lain, puuta piisaa se kasvu jatkuu sitä ei myydä, kuutiomäärä vain pienenee puustossa  hakkuun jälkeen hetkeksi, mutta kasvuhan on entistä vahvempaa. Metsää eikä kasvua pidä tuhota.   –Pentin autossa on vääntömomentti ja sen käyrän maksimin yli kun on käyttö niin  vastuksen kasvaessa momentti paranee vedossa, sama on jk puustolla kun yläharvennuksella  niin  tehollisimmat  jätetään edelleen sinne.   Tarttuko tämä myssyyn?

    jupesa 2.1.2026, 04:57

    Kummallisia nekin Rannsn käsitykset , että kun on jokin professori keksinyt tavan laskea  täysin teoreettisesti jatkuvien kiertoaikojen summafunktioita , niin se olisi ainut oikea tapa arvioida tulevaisuuden tuottoja.. Ja samalla Ranta toteaa, että mitään ei pitäisi laskea, kun on niin paljon muuttujia.

    Minä puhuin korkolaskujen yksinkertaisuudesta suhteessa monimutkaisempiin laskuihin.
    Juuri siksi että .NNA -laskelmat (metsän tapauksessa ) sisältää liian paljon liikkuvia osia, pitäsi keskittyä laskemaan helpommin todettavissa olevien muuttujien avulla. Todellisista tilanteista lähtien . Ei kukaan tiedä kymmenien vuosien päähän miten muuttuu metsän tuotto.

    Ranta on täällä julistanut miten NNA-laskenta on paras ja ainut hyväksytty tapa vertailla metsän tuottoja. Hyvä että olet hoksannut , että siinä muuttujia on liian paljon. Eli mitään varmempaa lopputulosta ei voi olla odotettavissa .

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 475)
1 2 3 … 43 44 45 46 47 48