Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 475)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • mehtäukko

    No, Valtion toimia ohjaavat suoraan poliitikot, ja siellä vaikuttavat vihervassariturakaisten joukkiot mädättää yhteiskuntaa.

    Jovain Jovain

    Oiskoon nuo turakaisetkaan niin hölmöjä, että mädättäisivät yhteiskuntaa. Tehdään pari harsintaa ja se on sitten siinä. Pilataan metsää.

    R.Ranta R.Ranta

    PenttiAKHakkinen: ”Jos oikein ymmärsin niin R.Ranta pitää näitä Tahvonen, Pukkala tyyppisiä metsäprofessoreja uuden ajan airueina.” 

    Tässä pieni ote vuosituhannen vaihteen lehtikirjoittelusta, josta käy ilmi mitä tarkoitin.

    Omaisuuden tuotto on tärkeää metsänomistajalle (otsikko MT)…..Suomen metsätaloudessa on ollut tavallista, että järkevän taloudenpidon kannalta tärkeään sijoitetun pääoman määrään ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.  (Tapion toimihenkilöiden) Hartikaisen ja Ruotsalaisen mukaan yhden prosentin tuottoon tyytyvä metsänomistaja saa puolitoistaketaisesti euroja 5 prosentin tuottoa tavoittelevaan metsänomistajaan verrattuna. Tuotto on heidän esimerkissään laskettu summaamalla kiertoaikana saadut tulot, vähentämällä kiertoaikana metsänkasvatuksesta aiheutuneet menot ja jakamalla näin saatu tulokiertoajalla.

    Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa. Metsätalouden kannattavuutta ja omaisuuden tuottoa ei voi mitatta metsikön keskimääräisillä nettotuloilla. Eri aikoina syntyvät tulot ja menot on saatettava yhteismittalisiksi pääomamarkkinoilla määräytyvää diskonttauskorkoa käyttämällä….” 

    Kirjoittajina olivat Helsingin yliopiston professorit Lauri Valsta, Erkki Koskela, Jari Kuuluvainen ja Markku Ollikainen. He kommentoivat tällä kirjoituksellaan em. Tapion miesten ja Professori Olli Tahvosen välistä kriittistä kirjoittelua aiheesta.

    Olli Tahvonen on ollut aivan keskeinen henkilö yleisten ekonomian periaatteiden tuomisen myös metätalouteen Suomessa. Tämän johdosta hän sai tietysti Tapion ja vuosikymmeniä Suomessa oppia saaneiden metsämiesten vihat, kun tulee heidän ikiomalle hiekkalaatikolleen leikkimään.

    Sata vuotta sitten suomen vientituloista 2/3 osaa tuli metsäteollisuudesta ja siksi lailla katsottiin periustelluksi pakottaa metsänomistajat puuntuotannon maksimointiin kannattavuudesta välittämättä. Mm. jatkuva kasvatus kriminalisoitiin. Nykyisin vientituloista 1/6 osa tulee metsättaloudesta.

    Perustuslaki takaa omaisuuden suojan ja vuoden 2000 uuden perustuslain mukaan sääntely olisi pitänyt tehdä lain tasolla eli eduskunnan päättämänä, eikä ministeriön päätöksillä perustuslain vastaisesti. Em. ja yleisten ekonomian periaatteiden tuominen metsätalouteen johti vääjäämättä siihen, että metsälainsäädäntö oli muutettava ja mm. jk:n kriminalisointi perusteettomana purettava. Muutosta on olut mielenkiintoinen seurata sinä ruman 30-vuoden aikana, mitä itse olen suht. aktiivisesti metsätaloutta harjoittanut – eikä muutoksen päätä ole todellakaan näkyvissä.

    Monimutkaisiin asioihin ei ole yksinkertaista vastausta. Kettu hautasi kahleensa maahan ja kuvitteli näin pääsevänsä niistä eroon. Saman tapaista on liikkellä metsätalouden  varmoissa vastauksissa, jonka nimiin täälläkin vannotaan suuntaan ja toiseen.

    Pahoittelut , kommentti varmaan vähän väärän otsikon alla.

     

     

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Taloudellinen ajattelu on hyvä asia, mutta nojaaminen päätöksenteossa epävarmoihin ennusteisiin ja riskien sivuuttaminen ei niin hyvä.

    Metsälaki velvoittaa uudistamaan avohakatun metsän sillä perusteella että ’metsää älköön hävitettäkö’. Mikä on sopiva investointi, siihen saa viitteitä metsänhoidon suosituksista, mutta ne eivät ole laki. Mikä on sitten riittävä uudistamistulos – siihen on jaksolliselle mallille aika ja hyväksyttävä lopputulos määritelty metsälaissa ja -asetuksessa. Ehkä tähän tullaan ottamaan kantaa myös jatkuvan kasvatuksen osalta.

    Kysymys sopivasta lainsäädännöstä on sikälikin ajankohtainen, että metsien kiertoaikaa on hiilinielujen lisäämisen tarkoituksessa haluttu pidentää, ja keinona tähän palauttaa lakiin ja asetukseen sieltä poistuneet uudistamisen järeys- ja ikärajat. Tämä olisi taas olennaista puuttumista metsäomaisuuden käyttöön.

    Myös on puuttumista se että EU-tavoitteisiin riittävät hiilinielut oletetaan saataviksi ilmaiseksi metsänomistajilta. Samoin on harmaa suojelu kaavoittamalla ja ylileveät raakkujen suojakaistat ilman korvauksia. Metsäsertifioinnin sääntöjen kiristäminen sen sijaan on vapaaehtoinen toimi markkinoilla pysymisen turvaamiseksi. Tietyt arvokkaat luontokohteet ovat myös lain suojaamia.

    Tomperi Tomperi

    ”Hiilinielu on järjestelmä (kuten metsä, meri tai maaperä), joka <imee ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa, toimien luonnollisena ”imurina” ja varastoiden hiiltä biomassaan tai muotoihin, jotka pitävät sen poissa ilmakehästä. Se tarkoittaa kasvavaa hiilivarastoa, jossa hiilen sitoutuminen on suurempaa kuin vapautuminen, ja se on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää.
    Onko Suomessa muuta hiilinielua olemassa kuin ojittamaton suo?  Sen näkhee omin silmin. Mettäojituksen ansiosta vissiin järvet myös.

     

    jupesa

    Suomessa tärkeät päätökset tehdään äänestämällä. Kun ei osata muuten tutkia ja päätellä sopiva lopputulos. Pitäisi siis äänestää sekin onko suo hiilinielu vai ei. Edellisessä sen tyylin äänestämisessä päädyttiin siihen, että suo ei kasvata turvevarastoa.

    Perko

    Tolopaisen esimeerkki kuuluisi toiseen paljashakkuun ketjuun.  Metsän tuhoamis pykälää kiersivät nimeämällä sen päätehakkuu.  Tuho on siinä täydellinen.. 60-luvulla tehtiin avohakkuu, luotettiin jossain siihen, ( niin ei saanut tehdä) että metsä uusiutuu itsestään tai että ”kyllä se siitä kasvaa”. Jos istutusta, kylvöä tai raivausta ei tehty, seurasi rauhoitus ja vaakuudet meni.
    Tulos: Alueen valtasi nopeakasvuinen lehtipuu (hieskoivu, leppä, paju).
    Metsänomistaja on menettänyt 60 vuotta arvokasta havupuun kasvuaikaa. Jäljellä on huonolaatuista kuitua tai polttopuuta, jonka korjuukustannukset ovat korkeat suhteessa kantohintaan. Entisen verotuksen aikana (pinta-alaverotus) tästä joutui vielä maksamaan veroa, vaikka tuloa ei tullut – pakollinen päätehakkuu paljaaksi oli todellinen kustannusloukku niiden istutustenkin kanssa.

    Visakallo Visakallo

    Perko on varmaan vakaasti sitä mieltä, että Osaran aukeatkin ovat tehneet koko ajan rankasti tappiota?

    jupesa

    Sopisi jokaisen selvittää itselleen käsitteiden erot. Selviäisi sekin miksi puhutaan päätehakkuusta eikä aina avohakkuusta.

    Perko

    Visa luu  tee selvää itse onko; ”Osaran aukeatkin ovat tehneet koko ajan rankasti tappiota?”

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 475)