Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 6 vastausta, 471 - 476 (kaikkiaan 476)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Visakallo Visakallo

    Ennen uudistamista, ko. Osaran alueilla ei ollut puuta pystyssä kuin n.60 mottia/ha. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä olisivat olleet siinä tilanteessa muut vaihtoehdot uudistamiselle…

    isaskar keturi

    Vanhempien istutusmetsien laatuongelmia ei kannata kommentoida ja argumentoida nykyisin mitenkään.  Ensimmäisten viljelymetsien siemenet oli kerätty pääasiassa metsikkökeräyksenä sieltä mistä helpoiten saa eli esim. pellonreunojen ”tuuheista” männyistä. Käytännössä siis usein keräys suosi oksikkaita puita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin ja lisäksi oli käytössä paljasjuuriset taimet.

    ihmettelijä

    On muuten erikoisen näköistä kun tuon 300m korkean Susivaaran rinteet on ojitettu. Tuolla  siis rinteet on niin soistuneita että pitää olla  ojat että vesi virtaa alas rinteiltä? Onhan siellä nyt sen verran liikuttu että tiedetään että soita on rinteillä mutta kun kartalla valkoisetkin alueet on ojitettu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan vaaroilla toki soita esimerkiksi Kuusamossa, mutta eri asia kasvaako noin korkealla enää puu kunnolla, eli onko taloudellista toimintaa ojittaa ja viljellä siellä.

    Kurki Kurki

    Susivaaran ojitukset ovat vanhoja aurauksia. Ajatuksena taisi olla, että aurauspalteet lämpiävät nopeammin ja metsä kasvaa paremmin. Tuo minun ensimmäinen kuva on aurausalueelta 280 m korkeudelta. Kasvua näyttäisi olevan, kun oksatkin ovat 5m pituisia ja runko 40 cm. Paljon taimista kuollut ja näitä oksaisia puita oli harvassa.

Esillä 6 vastausta, 471 - 476 (kaikkiaan 476)