Toimiiko systeemi lähinnä mottimäärän perusteella, eli tietylle runkoluvulle ja puiden pituudelle järjestelmä laskee jonkun keskimääräisen iän? Järjestelmä ei siten ottaisi tarpeeksi huomioon eri kuvioiden maapohjan kasvukykyä ja metsänhoidon tasoa?
Kyllä nuo ikätiedot siirtyneitä tietoja on vanhoista metsäsuunnitelmista. Taimikoissa tarkkuus parhaimmillaan plus miinus kaksi vuotta. Sitten on joku täys huti, heillä tapahtui jotain, kun muutama vuosi sitten tekivät järjestelmäpäivityksen. Korjatut ikätiedot hävisi joistakin kuvioista, ne korjautui kun ilmoitin uudestaan.
Laserkeilaus pohjautuu maastosta kerättyihin koealatietoihin.Koealat olivat aika harvassa alkujaan ,mutta niistä saatiin perustietoa ,mikä yhdistettiin keilaustietoon ja rakennettiin mallinnukset.Nyt on tarkentuneet keilaustiedot hyvin,esim puunpituus taitaa olla tarkin tieto ,muut heittelevät metsän jaksotuksesta ja puulajeista johtuen.Ei siellä metsäsuunnitelma tietoja tarvita ja kaikillahan ei ole suunnitelmaa.Tekniikka on vaan vienyt asiat huiminharppauksin eteenpäin -vaikka aina ei sitä voi uskoa.
Omalta osaltani keilaustietoon luotan 50% sti,on niitä ensimmäisiä keilausalueita suomessa,mutta uudempi keila-alue on tarkempaa.
Totta, että keilauksen antama tieto saattaa riittää useimpiin tarkoituksiin: uudistamisen onnistuminen, harvennustarve, uudistamiskypsyys. Ikää ei näissä tarvita.
Metsäkeskuksen johtava metsävara-asiantuntija Juho Heikkilä (menetelmän ”pääarkkitehti”) kirjoittaa Metsäkeskuksen sivuilla:
”Puuston ikä on vaikea tunnus, koska laserinventointi perustuu pääosin puuston näkyviin piirteisiin ja samankokoisten metsiköiden ikä voi vaihdella kymmeniäkin vuosia. Toisaalta puuston iän merkitys metsätaloudessa on vähentynyt. Yleisesti tavoitteena on, että puustotunnusten virheet olisivat siinä haarukassa, etteivät ne aiheuttaisi merkittäviä poikkeamia oikea-aikaisiin toimenpide-esityksiin.”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.