Keskustelut Metsänhoito Metsän jaksollinen kasvatus ilman uudistamista

  • Tämä aihe sisältää 72 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 72)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meillä on jo nimeltä mainitsemattomia yrityksiä, jotka tarjoavat suunnittelu- ja korjuupalveluja jk-malliin.

    Minä en näe selvää jakolinjaa talousmetsien ja monikäyttömetsien välillä. On vain erilaisia tilanteita ja erilaisia metsän omistajia.

    Korjaus: Päivän Iltalehdessä (!) haastateltiin ammattisijoittaja Mika Hyttistä jutussa otsikolla Palkkauralta sijoittajaksi. Kyse ei ollut metsästä vaan pörssiin sijoittamisesta. Hän sanoi viisaasti että kun tulevaisuutta ei voi ennustaa, kannattaa etsiä hyviä sijoituskohteita ja pysyä niissä vaikka on turbulenssia. Lisäksi hän kysyy, onistaisitko sinä mieluummin jotain (yritystä), joka säilyttää arvonsa tai kasvattaa sitä, vai jotain sellaista jonka arvo alenee? Kysymys sopii hyvin myös metsään.

    Puuki

    Moninaiskäyttöä voisi paikallisesti lisätä. Täällä on jonkin aikaa ollut akuutti Savon sellun ongelma 🙂    (Tämä oli siis hyymoria).

    Ola_Pallonivel

    Taloustaidon jutussa esiteltiin vaihtoehtoja, ei nostettu yhtä vaihtoehtoa muiden edelle. Esiteltiin myös vaihtoehto metsien vuokrauksesta hiilinieluksi (toteutunut lapissa), pakurikääpän viljely ja suojelu korvausta vastaan.

    Tapion tavoitteena on saada ilmastokestävyys osaksi metsänhoidon suosituksia vuoden 2023 loppuun mennessä.

    Timppa

    Se Lapin vuokraus on metsänomistajalle kätevä tapa.  Saa 100 vuotta vuokraa Kittilän taimikostaan, jota kasvanutta metsää saa harventaa.  Eihän se metsä kummoisesti siellä Lapin perukalla kasva.  Ei voi kuitenkaan päätehakata.

    Todellista viherpesua.   Vaikuttaa hiilitaseeseen siten, että noita hiilinieluja ostanut lisää pössytystään hyvällä omalla tunnolla.  Siellä Lapissa metsä kasvaa kuten ennenkin.  Ei paremmin, ei huonommin.

    Ola_Pallonivel

    Näin juuri kuten Timppa täydensi. Ja taisi olla muutaman kymmenen hehtaarin läntti, siis viherpesua parhaimmillaan.

    Timppa

    60 hehtaaria

    Reima Ranta

    Mehtäukko sorvaa kun on kerran sorvin ääressä.

    Tästä metsänomistajan ”menestystarinasta” tässä tarinassa voisi ja pitäisi kirjoittaa kirja. Aika vähäiseksi on kutistunut omistajalleen keskimääräisen 30 ha:n taloudellinen merkitys sinä puolen vuosisadan aikana, mitä olen alaa enemmän tai vähemmän aktiivisesti seurannut.

    Pakkotyötä, vallan käyttöä ja vallatonta vallan  käyttöä, vääriä taloudellisia perusteita, devalvaatioita eli tulonsiirtoja, yhteiskunnan panostuksia, savujakoja, metsänkäytön siirtyminen omistajilta yhtiöille (eturistiriita) jne. jne. Aika moinen tarina – menestys vai ei.

    Rahamiehet eivät ole tästä metsänomistajan ”menestystarinasta” olleet kiinnostuneita ja siksi jotkut tyhjätaskutkin ovat saaneet pinta-alasijoituksia jopa valtakunnantasolla. Herlinille 1000 ha:n merkitys on karkkirahoja ja kiinnostukselle on ilmeisesti muita syitä. Ehkä alan pakkopaidasta vapautuminen on tuonut eloa näihinkin markkinoihin ja tietysti myös poikkeuksellinen (pysyväkö) korkotilanne.

    Passiivit voivat mennä sekaisin Gla. Olen kovin avuton siinä suhteessa kuten huomaat ja muutenkin tämä kannanilmaisu on päässyt taas vähän riistäytymään – yritän korjata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eivät korkeat korot ole kadonneet maailmasta vaan Euroopasta. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa asuntolainasta piti maksaa jokin aika sitten 7-10 prosenttia korkoa.

    Ola_Pallonivel

    Mitään en ymmärtänyt RR:n tekstistä. Olenko ainut?

    Perko

    RR , Erkki  Lähde; Metsäsota  on sen pohjustuksen kirjaan aloittanut.  Tositarinaa: siirrettiin mo hoitolaitokseen  ja herkästi Tapion tuomari  auttoi metsän hakkuukieltoon ( omat koirat puri).   Suoraan sanoi  ”metsänviisas” aukonreunassa, että teollisuuden vaatimus on  toimia näin.  RR päästä ”K Päätalo”  itsestäsi ulos.  Aineistoa on riittämiin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 72)