Keskustelut Metsänhoito Metsän jaksollinen kasvatus ilman uudistamista

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 72)
  • Panu Panu

    Kuten @Gla totesi niin eikös NNA:ta käyttämällä uudistus kannata aina jättää tekemättä? Jos jotain puita tulee niin investoinnin (0€) tuoma korko on ääretön.

    Timppa

    Kuten  @Gla totesi niin eikös NNA:ta käyttämällä uudistus kannata aina jättää tekemättä? Jos jotain puita tulee niin investoinnin (0€) tuoma korko on ääretön.

    Useilla metsänomistajilla on asiaan liittyviä kuluja.  Esimerkiksi tiemaksuja.  Jos onnistuu estämään metsänuudistuksen, niin bisnes saattaa kuitenkin muuttua tappiolliseksi noiden kiinteiden kulujen vuoksi.  Esimerkiksi eräässä tiekunnan perusparannushankkeessa nettokustannukset ovat Kemera-tuen jälkeen keskimäärin 50 euroa/ha.

    Osaako joku asiaa ymmärtävä esim RR kertoa miten NNA tähän suhtautuu.

    Reima Ranta

    Ei NNA sitä tarkoita, että pyrkisimme korkoa maksimoimaan. Maksimoimme mahdollisimman arvokasta puumäärää metsänomistajan vaihtoehtoiset tuotot huomioiden. Tulojen ja menojen nykyarvoa, jossa korko ottaa vaihtoehtoiset ansaitsemismahdollisuudet huomioon ja kaikki metsätalouden tuotot ja kulut niin oikeina kuin suinkin on mahdollista.

    Metsätalous on integroitava muuhun talouteen, mulla tavalla parasta taloudellista tulosta ei voida kokonaistaloudesta saavuttaa. Mitä iloa suurista tuloista metsässä on, jos toisaalla olemme hävinneet kasin verroin.

    Minun pitäisi AJ hävetä liiasta provosoinnista, jos sinusta tuolta tuntuu. Mitään häpeäpaalua en hakenut. Kysyin lähinnä sitä, joko olen provosoinut niin, että olet tuskastunut.

    Ola_Pallonivel

    Uusimmassa Taloustaito lehdessä 8/2020 vertailtiin jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta. Yllätyin, kuinka paljon jatkuvan kasvatuksen riskejä tuotiin esille. Jos jotain pitäisi jutusta tuottoon liittyen kiteyttää, niin tässä.

    Jatkuvan kasvatuksen tuottoa pienentävät korkeammat korjuukustannukset ja tukkipuusta saatu alempi hinta.

    Mm. edellä mainituista syistä jatkuvan kasvatuksen kuusikoissa puun kasvusta menetetään kuutioissa laskettuna 15-25 prosenttia metsän kiertoaikana, kun kasvua verrataan jaksollisen kasvatuksen kuusikkoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On ihan terveellistä mennä välillä epämukavuusalueelle jotta kehittyy, ja jopa hieman hävetä, jos tulee kirjoiteltua mitä sattuu. Oppimassahan täällä ollaan, mutta: huvin vuoksi myös, joten huumori ja provosointi ovat myös sallittuja ja jopa toivottavia. 😅

    Mitäpä Taloustaito suositteli? Tuskin ainakaan otsikon mukaista mallia!

    Gla Gla

    RR: ”Eittämättä Kärkkäisen kommentoimat historialliset näytöt ovat vakuuttavia, mutta kenen näkökulmasta. Metsänomistajan talouden näkökulmasta menestystarina voidaan jopa kyseenalaistaa.”

    Voidaan kyseenalaistaa. Kirjoitat passiivissa, joten kenen suulla puhut? Mikä on sinun mielipiteesi, onko kyse metsänomistajan näkökulmasta menestystarinasta vai kyseenalaistatko sinä tuon?  Jos kyseenalaistat eli kyse mielestäsi ei ole menestystarinasta, miten perustelet väitteesi? Olisitko sinä esimerkiksi saanut haalittua nykyisen suuruisen omaisuuden lähes nollakasvuisilla jätemetsillä, vai oliko puustoisen metsän hakkuumahdollisuudet edellytyksenä onnistumiselle?

    mehtäukko

    Tuohon väliin on todettava, että mehtäukon ei tarvitse peruutella pitkiä pätkiä ”uraputkessa”. No, putki sinällään olisi suorahko ja pakitustaitoa löytyisi rekkakortin verran.

    Toimet metsissä ovat loppuin lopuksi selkeitä,valinnat loksahtavat luonnostaan kokemuksen ja tiedon valinnoin.Kierto toimii lohkolla ja toisella luontoa avittaen. Laiminlyönti kerryttää lopulta sellaiset mittasuhteet, että pohjahan putoaa väistämättä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Komppaan edellisiä kirjoittajia. Menestystä voi mitata monella tavalla. Metsätaloudessa se on aika monelle hyvän taloustuloksen lisäksi sitäkin, että ei tarvitse miettiä, hoidinko oman vahtivuoroni kunnialla, koska maa on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta.

    Puuki

    On sillä kemeralla tietenkin vaikutusta th:n tekemiseen.  Vaikka osa siitä meneekin muiden toimijoiden hyödyksi kuin mo:n ja sen hoidettavan taimikon.

    Talousmetsien ja muita arvoja  painottavien metsänhoitotapojen vertailu ei oikein onnistu , kun siinä on useimmiten kyseessä keskenään ristiriitaiset tavoitteet, ei välttämätttä mutta kuitenkin yleensä.  Siksi Jyväskylässä tehdyn tutkimuksen  ”suositus” ei sovi yleistettäväksi.  Eikä se muutenkaan vaikuta kovin pitkälle harkitulta. Jk:n tuomat ongelmat lisääntyisi tulevaisuudessa , jos siitä tulisi vallitseva mh-menetelmä.  Kuusettuminen ja lisääntyvät korjuukerrat ei sovi nykyiseeen toimintaympäristöön.  Sekametsien suosiminen ei sekään ole jk:n vahvimpia puolia, jne.

    NNA-laskelmallakin saadaan niin haluttaessa mikä tahansa tapa näyttämään tuloksen kannalta paremmalta kuin joku toinen, jos lähtöarvot valitaan päämäärään sopiviksi.  Jos ei oteta huomioon todellisia tilanteita, niin pieleen menee.   Esim. korjuukulujen ero, jäävän puuston pääoma-arvo, jäävän puuston kasvatuskelpoisuus, maapohjan tuottokyky, todelliset th-kulut, tasaikäisen metsän kasvulisä(jalostuslisä), myös tasaikäisen  metsän  hakkuut  optimoituna yms.   Kaikki vaikuttaa lopputulokseen .      Vaihtoehtoiseen sijoitustuottoon vertaaminenkin voi olla hankalaa, jos sen riskitaso on esim. ihan erilainen tai jossain toisessa tilanteessa halutaan sijoituksia hajauttaa ; silloin metsän kasvatukseen (ostaa vaikka hyviä taimia) sijoittaminen voi olla hyvä ratkaisu .

     

     

     

    MaalaisSeppo

    Puun myynti jaksollisesti kasvatetusta metsästä on suoraviivaisempaa kuin jatkuvan kasvatuksen metsästä. Tästäkin syystä puun hintakin on jaksollisessa parempi.

    Jatkuvassa kasvatuksessa pystymyynti voi olla mekoista puljaamista, kun hakkuun toteutustavoista on keskusteltava joka kaupassa erilaisista näkövinkkeleistä. Tuskin nämä kaupat ovat ostohenkilöiden toiveunia, mikä vaikuttanee myös etenkin tässä markkinatilanteessa puun hintaan.

    Eräs ratkaisu jatkuvan kasvatuksen metsien kaupanteon hankaluuksiin on soveltaa niihin Jovain masinoimaa toimituskauppatapaa. Tämä vapauttaisi puun ostohenkilöiden resursseja ja takaisi puun myyjille isot korjuullaskut alveineen veroissa vähennettäviksi. Jovain voisi toimituskaupan asiantuntijana organisoida ko vaihtoehtoa ja saada siitä provikoita, joita puun myyjä taas voisi vähentää verotuksessaan. Selvä vin-vin tilanne.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 72)