Keskustelut Metsänhoito Metsänhoito, metsänkasvu ja hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 13 vastausta, 8 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarVeksaaja toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Metsänhoito, metsänkasvu ja hiilinielu

    Metsien kasvu on eri syistä vähän heikentynyt ja siksi hiilinielu on pienentynyt.

    Metsien kasvua ovat pienentäneet hakkuumäärien kasvun lisäksi ainakin seuraavat ilmiöt:

    1) Liian voimakkaat harvennukset, etenkin ensiharvennukset – syynä väärät koneet ja kaatajan ahneus

    2) Metsäojien kunnostuksen laiminlyönnit, jotka johtuvat lupa- tai ilmoitusvelvollisuudesta. Noihin menettelyihin ei viitsitä turvautua, koska epäillään – ehkä aiheellisesti – ojituksen kieltämistä.

    3) Metsälain suojelukohteet haittaavat usein metsänkasvua myös niitä ympäröivillä alueilla. Kun suojelukohteilla – usein soita tai muita alavia alueita – ei normaalisti saa ojittaa, alkavat ympäröivät alueetkin kärsiä korkealle nousevasta vedestä ja nämä alueet voivat olla suojelualuetta paljon suurempiakin. Puita kuolee paljon. Tämä ongelmaa laajenee valtavasti, jos soita ruvetaan ennallistamaan.

    4) Metsien uudistamismenetelmät ovat joskus vääriä. Luontaista uudistamista voitaisiin käyttää enemmän, etenkin koivikoihin ja männiköihin syntyy usein helposti kuusentaimia, jotka hakkuussa – ylispuiden poistossa – muodostaisivat jo pitkälle kehittyneen taimikon. Taimethan nykyisin usein ennakkoraivataan, koska hakkuukoneen käyttö sitä edellyttää. Tosin taimien säästäminenkin on nykyisellä konekannalla vaikeaa. Tässä olisi koneiden ja menetelmien nopean kehittämisen paikka. Metsän alla kehittyvä taimisto pelastaa lisäksi metsän säilymisen metsänä myrsky- ja lumituhojen jälkeen.

    Joskus liian nuoria metsiä hakataan aukoiksi. Maanmuokkaus voi olla liian voimakasta. Näyttää siltä usein, että mitä syvempiä kuoppia on kaivettu sitä huonommin uudistus onnistuu.

    Runsas hirvikanta vaikeuttaa metsänuudistamista. Koivua ja mäntyä ei monesti kannata edes istuttaa ja kuusta päätyy tällöin vääränlaiseen maaperään. Kohta tilanne on kuin takavuosina erään yhtiön metsissä, peräkammarin pojan oli helpompi löytää emäntä kuin edes kuitupuun kokoinen koivu yhtiön metsästä.

    Useimmat edellä mainitut ongelmat ovat melko helposti korjattavissa.

     

     

     

  • Metsuri motokuski

    Jokaisessa kohdassa on hiukan korjattavaa johtopäätöksissä. Kun se olisikin noin yksinkertaista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Liian voimakasta maanmuokkausta ei oikeastaan tunneta jos vain metsän uudistuminen ja hyvä kasvu jos ovat tavoitteena ja jos voimakkuus sovitetaan kasvupaikan mukaan.

    Timppa

    Kyllä ne kuopat ovat aika turhia.  Kääntömätästys kivettömillä antaa parhaan tuloksen.  Riittävän kokoinen aluen paljasta taimen kannalta.  Vesakon syntymisen kannalta otollisista paljasta maata on vähän.  Perkaajalle ei jää kuoppia.

    Kivisisillä mailla raavitaan kauhan sivupiikillä ja vältetään kivien kääntelyä.

    Nämä ovat meikäläisen tavat maan käsittelyyn.

    Ainakin meillä päin noita alikasvuskuusentaimia on vähän.  Joskus saattaa jäädä pieniä aloja.  Harvassa olevia taimia ei kannata kasvattaa.  Niistä tulee vain susipuita, jotka vievät monen kunnon puun tilan.

    Visakallo Visakallo

    Timpan kirjoituksen allekirjoitan. Eipä niitä kuoppia kukaan metsässä kaipaa!

    Gla Gla

    Alikasvosta joskus tulee liiaksikin asti, joskus ei juuri yhtään. Harvassa niitä voi silti kasvattaa päätehakkuuvaiheeseen. Normaalissa taimikossa tilanne on toinen, siellä pitää olla tiheyttäkin.

    Kovasti toivon, että kasvun taantuman taivastelun yhteydessä pohdittaisiin julkisuudessa jatkuvan kasvatuksen ominaisuuksien soveltuvuutta nykytilanteeseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juurikin linkitin avohakkuun puolustukseni tuonne Uuden Suomen Puheenvuoroon ja toivoin kommentteja…

    Ei mättään teossa tarvitse välttämättä kuoppia kaivaa, ainakaan AC:n mätästyskohteilla ei ole mitään ongelmia kävellä. Jos heinittyminen ja niiden kastikoiden ja vattujen tainten päälle kaatuminen on ennustettavissa oleva ongelma, paras on isohko mutta ei kovin korkea laakea mätäs, joka kuusen taimen kasvaessa hiljalleen mataloituu ja maastoutuu.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/henrik-lindblom/nyt-mennaan-metsaan-kaasu-pohjassa/#comment-3801174

    Veksaaja

    Tässä vielä muutama tarkennus ja lisäkommentti

    Maanmuokkauksien onnistumisia seuratessani olen huomannut, että syviin kuoppiin istutetut – ei kai enää paljon käytetä – taimet ovat monesti tukehtuneet veteen ja taas mättäille istutetut ovat kuolleet kuivuuteen. Muokkaus näyttää kiihdyttävän heinänkasvua, voimakas eniten. Joskus kuuselle istutetusta alueesta näyttää tulleen miltei puhdas osin huonolaatuinen koivikko. Käsin tehtävä heinäntorjunta on kevyesti auratuilla mailla helpompaa, taimet löytyvät helposti riveistä. Yleistykset ovat vaikeita, kaikki tilanteet ovat enemmän tai vähemmän erilaisia.

    Varsin tärkeä näkökulma on myös metsänpohjan muodostuminen vaikeaksi liikkua syvien kuoppien vuoksi, loukkaantumisistakin olen kuullut. Tämäkin näkökulma pitäisi ottaa huomioon ja tänä päivänä vielä entistä enemmän.

    Hakkuista on pakko todeta, että valitettavasti on ollut ainakin joitakin ammattitaidottomia tai välinpitämättömiä taikka yhtä aikaa molempia motonkuljettajia. Heille tyypillisiä ovat harvennuksissa väärät kaadettavien puiden valinnat. Parhaita puita kaadetaan ja huonoja jätetään kasvamaan. Metsänomistaja saattaa tuntea metsänsä puut ihan yksilökohtaisesti, joten asia tulee ilmi. Toinen asia sitten on, että kuljettajan on monesti vaikea nähdä puita kunnolla oikeiden valintojen suorittamiseksi. Tähän olisi lääkkeenä toisessa ja mahdollisessa kolmannessa harvennuksessa puiden leimaus – merkkinauhalla – ongelmallisissa kohteissa kuten lahovikaisia koivuja sisältävillä leimikoilla, mikä varmasti kannattaisi taloudellisesti. Harvennuspuukin on kasvanut jopa 50 vuotta. Miksi se pitäisi saada kaadetuksi muutamassa kymmenessä sekunnissa?

    Puiden valintaan liittyy myös kysymys puiden pääasiallisesta kauppatavasta, jossa ostaja valitsee ja mittaa ostamansa tavarat, siis puut. Eipä tällaista kauppatapaa juuri muualla käytetä. Siihen liittyy riskejä myyjän kannalta ainakin puiden valinnan osalta kuten edellä on esitetty, mutta ehkä muitakin.

    Puuki

    ”Oikeaoppiset” laikkumättäät tehdään n. 10 cm korkeiksi eikä tietenkään istutusta tehdä monttuihin.   Taimet saa kasvuedun paremman mikroilmaston takia ja heinittymistä vastaan  nopeamman kasvuun lähdön mättäällä eikä taimi kuivu, kun potin juuret yltää ohuen mättään läpi perusmaahan.

    Joskus leimikon mallileimaus kuuluu asiaan , siitä olen samaa mieltä.  Runkohinnoittelu ainakin teoriassa vähentää pystykauppatavan heikkouksia puutavaralajien korjuun hinnoittelun johdosta.

    Timppa

    Kuten jo tuolla aiemmin  kirjoitin, niin kääntömätästys on ylivoimainen, jos maat ovat niin vähäkivisiä, että onnistuu.  Siinähän ”lätty” käännetään ylösalaisin  samaan kuoppaan.  Parin vuoden kuluttua ei huomaakaan, että kaivinkone on käynytkään.  Taimet ovat hyvissä oloissa ei märissä, ei kuivissa.

    Vetisillä mailla sitten naveromätästys, jossa mätäs muodostetaan sen naveron maa-aineksesta.  Kivisillä mahdollisimman vähäistä raapimista.

    Toivottavasti joskus tulee keinoäly motokuskin avuksi.  Siihen saakka pitää näillä eväillä pärjätä.

    Metsuri motokuski

    Miten se keinoäly voisi motokuskia helpottaa ? Sen keinoälyn pitäisi tietää puustosta muutakin kuinka tiheässä ne ovat ja kuinka tiheään ne pitäisi jättää. Tämä tiheyden ”keinoäly ” on jo nyt jokaisen moton puomissa. Mutta aikaa vielä menee että keinoäly voi jotain sanoa puun latvuksesta tai laadusta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)