Keskustelut Metsänhoito Metsänhoito, metsänkasvu ja hiilinielu

Esillä 3 vastausta, 11 - 13 (kaikkiaan 13)
  • Metsänhoito, metsänkasvu ja hiilinielu

    Metsien kasvu on eri syistä vähän heikentynyt ja siksi hiilinielu on pienentynyt.

    Metsien kasvua ovat pienentäneet hakkuumäärien kasvun lisäksi ainakin seuraavat ilmiöt:

    1) Liian voimakkaat harvennukset, etenkin ensiharvennukset – syynä väärät koneet ja kaatajan ahneus

    2) Metsäojien kunnostuksen laiminlyönnit, jotka johtuvat lupa- tai ilmoitusvelvollisuudesta. Noihin menettelyihin ei viitsitä turvautua, koska epäillään – ehkä aiheellisesti – ojituksen kieltämistä.

    3) Metsälain suojelukohteet haittaavat usein metsänkasvua myös niitä ympäröivillä alueilla. Kun suojelukohteilla – usein soita tai muita alavia alueita – ei normaalisti saa ojittaa, alkavat ympäröivät alueetkin kärsiä korkealle nousevasta vedestä ja nämä alueet voivat olla suojelualuetta paljon suurempiakin. Puita kuolee paljon. Tämä ongelmaa laajenee valtavasti, jos soita ruvetaan ennallistamaan.

    4) Metsien uudistamismenetelmät ovat joskus vääriä. Luontaista uudistamista voitaisiin käyttää enemmän, etenkin koivikoihin ja männiköihin syntyy usein helposti kuusentaimia, jotka hakkuussa – ylispuiden poistossa – muodostaisivat jo pitkälle kehittyneen taimikon. Taimethan nykyisin usein ennakkoraivataan, koska hakkuukoneen käyttö sitä edellyttää. Tosin taimien säästäminenkin on nykyisellä konekannalla vaikeaa. Tässä olisi koneiden ja menetelmien nopean kehittämisen paikka. Metsän alla kehittyvä taimisto pelastaa lisäksi metsän säilymisen metsänä myrsky- ja lumituhojen jälkeen.

    Joskus liian nuoria metsiä hakataan aukoiksi. Maanmuokkaus voi olla liian voimakasta. Näyttää siltä usein, että mitä syvempiä kuoppia on kaivettu sitä huonommin uudistus onnistuu.

    Runsas hirvikanta vaikeuttaa metsänuudistamista. Koivua ja mäntyä ei monesti kannata edes istuttaa ja kuusta päätyy tällöin vääränlaiseen maaperään. Kohta tilanne on kuin takavuosina erään yhtiön metsissä, peräkammarin pojan oli helpompi löytää emäntä kuin edes kuitupuun kokoinen koivu yhtiön metsästä.

    Useimmat edellä mainitut ongelmat ovat melko helposti korjattavissa.

     

     

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lähtökohtaisesti äestys (kevyt auraus) on tarkoitettu karuille ei-heinittyville maille männyn uudistamiseen.

    Kurki

    ”Oikeaoppiset” laikkumättäät tehdään n. 10 cm korkeiksi eikä tietenkään istutusta tehdä monttuihin. Taimet saa kasvuedun paremman mikroilmaston takia ja heinittymistä vastaan nopeamman kasvuun lähdön mättäällä eikä taimi kuivu, kun potin juuret yltää ohuen mättään läpi perusmaahan.

    Juuri näin. Oikeastaan vain kunttamatto vetämällä käännetään ylösalaisin, niin että 2 kunttapintaa sitten tulee vastakkain ja kivennäismaata jonkin verran kasan pintaan. Tällöin kuntan lahomainen antaa taimelle lannoituspotkun, kun taimenen potti tulee kunttakerrosten rajapintaan. Samoin turvemailla oja pitää kaivaa niin, että ojamaat levitetään molemmin puolin tasaisesti kuntan päälle, että se alkaa lahota ja sekin antaa taimille samanlaisen potkun, mutta paljon laajemman ja pitemmäksi puun kasvun ajaksi.

    Kuinkahan paljon on aiheutettu turvemaiden ojituksilla tällaista vajaatuottoisutta, joita nyt ennallistetaan, kaivamalla ojamaat suurella kauhalla vain ojan sivuille palloina  hapettumaan ja päästämään CO2 ilmaan. Tämä tietenkin vaatii kapeamman ojavälin 12..15m.

    Veksaaja

    Vielä viime kesänä näin tehdyn 30-40 cm syviä laikkuja, kuoppia, eräällä aukolla. Taisipa joukossa olla lähes puolimetrisiäkin kun oli väännetty kivisessä maastossa kiviä ylös, jotta kuoppa oli saatu. Jälki oli suorastaan järkyttävän näköistä. Maapohjat ovat monenlaisia, eikä kaivinkoneen kuljettajat taida aina osata toimia oikein. Ja taimia oli jouduttu joskus laittamaan jopa kuopan pohjalle kun oikein mätästäkään ei ollut. Töiden tekijä oli iso metsäyhtiö, käytännössä alihankkijat.

     

Esillä 3 vastausta, 11 - 13 (kaikkiaan 13)