Metsänhoitoyhdistysten uudet valtuustot aloittavat vuoden vaihteessa. Minkä pitäisi muuttua yhdistysten toiminnassa? Mikä ei saisi muuttua? Miten jäsenmaksulle saisi parhaan vastineen?
Riippuu timppa mikä sertifikaati on käytössä. Fsc:ssä ei voi laskea. Silloin jos kuvioin sisälle on esim soistuma tai korpi painanne niin ne puut voidaan laskea mikäli ovat tarpeeksi suuria.
”Vieläköhän v. 2021 löytyy metsänomistajia, jotka haluaisivat vetää nuo purojen reunapuut sileeksi rantoja myöten. Epäilen, ainakin tietoa on saatavana riittävästi. Mutta voihan se jollain olla e-puu -tili niistä reunalepistä kiinni, tai sitten ”sopiva” asenne vaikuttimena taustalla.”
yst. Martti
Näyttää vähän siltä, että sitä asenteellisuutta onkin jossain muulla kuin metsänomistajissa. Onko täällä joku esittänyt, että puronvarret pitäisi vetää puista sileäksi? Kysymys on, mikä olisi järkevintä toimintaa puronvarsissa. Tuskin monikaan suomalainen haluaa, että purojen varret muuttuvat jonkun sertifikaatin takia tuulenkaadoista ja ylitiheistä pusikoista kulkukelvottomiksi ryteiköiksi. Se on valitettavasti nyt jo nähtävissä eri puolilla Suomea. Joka muuta väittää, ei ole kovin paljoa metsissä viime vuosikymmeninä liikkunut.
Elikkä. Kun nämä purot,norot ym. pienvedet vaativat sertillään ne suojakaistat, olisi syytä virallisesti virallistaa poimintahakkuu, eli käytännössä jk. Se olisi pelisäännön selkeytys, jolla mo voisi korjata tulevat rytöpuut,jk-aate saisi osansa ja tilastot täytettä… 🙂
mehtäukko. Kaunis ajatus, hakataan jk:lla, miten toiminee käytännössä? Pienvesien suojakaistoilla pitäisi säilyttää kohteen ominaispiirteet eli puustoisuus ja vesistön suojavaikutus, siis suojata veden laatua, säilyttää varjoisuus ja myös alueelle syntynyt eliöyhteisö/ekosysteemi.
Ely-keskukselta, metsäkeskukselta tai mhy:ltä (ja takaisin otsikkoon…) varmaan saa kohdekohtaisesti hyviä neuvoja, miten kannattaa hakata. Poimintahakkuu onkin varmasti monesti ok. Isojen kuusien poisto eli kuusettumisen torjuminen rehevissä kohteissa usein paikallaan.
Itse näkisin nuo alueet kuitenkin pääsääntöisesti sellaisina, joissa paitsi suojataan itse vesistöjä, on myös tilaisuus kehittää tilan monimuotoisuusarvoja keskittämällä niihin vaikka lahopuuta. Poimintahakkuut eivät välttämättä edistä tätä, varsinkaan uudistamiseen tähtäävät, joissa puusto vedetään oikein harvaksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.