Keskustelut Metsänomistus Metsäomaisuuden viisas saattohoito

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)
  • Metsäomaisuuden viisas saattohoito

    Kuten tiedämme, elämme aikoja, joina metsätalouden tulevaisuus on todettu monessa mielessä uhanalaiseksi – on ympäristövaatimuksia, on laskevia puun hintoja, on riski verorasituksen noususta seuraavan hallituksen aikana, alati kalliimmaksi tulevat sertifikaattivaatimukset – ja niin edelleen.

    Näin ollen yksi mahdollinen ratkaisu on ennallistaa metsä niin sanotusti jääkauden jälkeiseen asuunsa, jolloin puussa oleva arvo mahdollisimman tehokkaasti voidaan siirtää muihin kohteisiin.

    Pyytäisin nyt arvoisia palstalaiskollegoita pohtimaan aivan kuvitteellista tilannetta, jossa kaveri, sanotaan vaikkapa Jonne, omistaa esimerkiksi noin 330 hehtaaria metsää. Metsiä sijaitsee eri lämpösumma-alueilla ja kokoelmaan kuuluu kaikkia kehitysluokkia 04:sta lukuun ottamatta, suurimmat kehitysluokat ovat 03 ja 02. Metsät ovat varsin kannattavasti lannoitettuja ja niissä on tehty myös kunnostusojituksia. Kaikki metsä on ostettua, kokonaisuuden rahallinen arvo on hiukan toista miljoonaa ja metsävähennystä on karkeasti käytetty 100000 ja käyttämättä 300000.

    Koska maapohjan myyminen laukaisisi verorasituksen, se ei välttämättä ole suotuista vaihtoehto. Toisaalta joku – olikohan Makarov – on esittänyt mallin, jossa metsävähennys hakataan ensin loppuun, jonka jälkeen jäännösmetsät siirretään yhtiöön. Kysymys kuitenkin kuuluu: jos metsästä olisi tarkotuksenmukaista ottaa rahat pois, missä järjestyksessä hävittäisitte metsät (tai siis puut metsästä)? Miten huomioisitte eri kasvuvaiheet ja sen, miten helppoa tai halpaa uudistaminen eri maapohjilla on?

    Ehdottaisin tässä laskuharjoituksessa, että laskennan tai arvailun tavoite on, että ”maa on autio ja tyhjä” vuonna 2033. Oletetaan, että vuonna 2027 eduskuntavaalit voittaa SDP (pääomaveron nosto, ympäristövaatimuksia) ja että vuonna 2031 on jonkinlainen oikeistohallitus, jossa on myös keskusta (erikoisia tukia).

    Unohtakaa eettisyys, pohtikaa taloutta ja esittäkää perusteltuja mielipiteitä: kuinka toteuttaa metsäomaisuudelle viisas saattohoito seitsemässä vuodessa?

     

  • suorittava porras suorittava porras

    Reimalle voin todeta ,että todellinen oppi metsienhoidosta löytyy monesti muualta ,kun omista metsistä. Pelkästään niihin keskittymällä jäävät parhaat opit saamatta ja käy kuten Reimalle, että takoo toistuvasti päätään samaan puuhun. Mutta mikäpä siinä ,jos pää kestää.

    pihkatappi pihkatappi

    Vuonna 2002 ostettiin metsätila 26000 eurolla. On myyty puuta sieltä 90000 euron edestä ja tilan puusto tällähetkellä 4500 m3 ja tilan arvo yli 150000 euroa. Jos tuon 26000 euroa ym tilojen ostohinnat olisi käyttänyt alle 2% asuntolainan lyhennykseen, nyt olisi pakko käydä vieraalla töissä. Sanoisin että tilojen ostoa ei vielä tuolloinkaan rajoittanut epäilys siitä että maksaisi liikaa, kyllä se epävarmuus oli perua lama-ajan korkokehityksestä, mitä tietysti oli turha huolehtia siinä ajassa, mutta kyllä se vaikutti.

    Apli

    Nythän voisi olla erittäin hyvä aika ostaa metsätiloja jos uskoa riittää.. Esim Tornator näin on kun ovat joka vuosi lisänneet metsätilojen ostoja eikä loppua näy..

    R.Ranta R.Ranta

    Kokenut kaiken tietää: ”Mutta sehän siinä onkin, jos olisi se paikkansa pitävä kristallipallo…”

    Minä en pidä kristallipallosta. En pitänyt siitä metsää ostettaessa, enkä pidä siitä metsätaloudessani muutenkaan. Onni ei saa olla kuskin paikalla. Kaikki kaupankäynti on helppoa, kun ”tietää” mikä on tavaran oikea hinta. En olisi aariakaan uskaltanut ostaa metsää, jonkun toisen tekemää arvioon perustuen tai kristallipalloon tuijottamalla.

    Kun osti pinta-alaverolle siirtymäkauden aikana metsää, niin pyrkimys oli ostaa hakuumahdollisuuksia eli välittää puuta teollisuudelle ja käyttää tietysti hakkuumahdollisuudet täysimääräisesti välittömästi. Muut seikat olivat sivuseikkoja. Siksi myös Lapista, kun sieltä sai ostaa hakuumahdollisuuksia puoleen hintaan ja isoja pinta-aloja taimikoita ja vähän isompiakin sai kaupantekijäisenä. Näin ei olisi uskaltanut toimia, ellei tieto pinta-alaveron päättymisestä olisi ollut tiedossa. Kyseessä oli siis puutavaran välitystoiminta.

    Iso määrä pinta-alaverolla nuoria metsiä ja taimikoita ilman hakkuumahdollisuuksia olisi johtanut kassakriisiin. Uudistamiset kannatti silloin tehdä välittömästi, koska niillä pystyi kurittamaan pinta-alaveroa sen loppukautena. Siemenpuilla ei kannattanut silloin uudistaa, kun siitä ei verohyötyä saanut. Tähän kaikkeen kun lisätään se, että nuorien puustojen suhteellinen arvokasvu (eli puuston arvon lisäys prosenteissa) on aivan eri luokkaa (moninkertainen)

    Eikä em. lisäksi kaikea muuta kuin vähäsimpänä eli verotuksen siirtymäkauden verosäännökset. Mikä tilanne on nyt, on kokonaan toinen kysymys. Onni ja kristallipallo ovat siirtyneet huomattavasti lähemmäs kuskin paikkaa ja se on arvelluttavaa.

    Siksi säälin  sekaisin tuntein luen Nostokoukun surunvalittelua ja käsitystä maailman menosta. Hänellä jos jollakin olisi ollut ”alan ammattilaisena” miljoonan taalan paikka vaikka minkälaiseksi porvariksi. Professori Matti on sentään ymmärtänyt tehdä myös taloudellista tulosta eikä vain viistella.

     

     

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)