Keskustelut Metsänhoito Metsäpalstan hinta – suunniteltu läjitysalue

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
  • Metsäpalstan hinta – suunniteltu läjitysalue

    Myynnissä metsäpalsta,jonka alueelle ainakin osittain suunniteltu uuden valtatielinjauksen(risteyksen) läjitysalue.Mitähän tuollaisesta läjitysalueesta korvataan?Yleensä taitavat ajaa sinne kovaa savea,kuinkas niitä sitten uudistat?  Otetaanko esim odotusarvot huomioon?Tieolosuhteet uuden tielinjauksen takia heikkenevät.Kannattaako tarjota ?

  • r.ritva r.ritva

    Pääkaupunki seudulla on vaikeuksia enää löytää läjityspaikkoja.Tyhjiin kaluttuja soramonttuja näyttäisi olevan.Kaiketi ne isommat omistajat osaavat vaatia kovempaa maksua kun meikät pien-metsien ”kehittäjt”

    Jätkä

    Kun joutomaalle läjätään ja se metsitetään, niin mitä korvauksia siitä pitäisi maksaa – Ei mitään.

    tamperelainen tamperelainen

    Jätkä.Ei ainakaan E-Suomessa aina joutomaalle läjitetä,notkopaikkoja pyrkivät täyttämään:Notkelma oli ainakin eräässä tapauksessa hyväkasvuinen turvesuo.Olisit saanut sinistä patasavea pari metriä.Isäntä sanoi kiitos ei.Tuossa patasavessa kuusentaimi on semmoisen ristiinnaulitun vaatehenkarin näköinen,väri keltainen

    Jätkä

    Kuusiako siihen olisi pitänyt istutettaman? mänty olisi tietenkin parempi.

    Millainen on hyväkasvuinen turvesuo? Täällä turvesuot kalvetaan karikkoon asti, eikä siellä hyvin ole kasvanyt muut kuin kalanpoikaset luonnonravintolammikoissa.

    Sininen savi olisi erinomainen kasvualusta, kun sen sekoittaisi vaikka kaivurilla turpeen kanssa. Sitä on ohut-turpeisilla soilla kyntämällä nostettu pintamullan joukkoon ja paksuturpeisemmilla peltomailla sitä on ajettu pintaan  sekoittumaan turpeeseen.

    Joutomailla tarkoitan kallioisia paikkoja, joissa puiden juuret eivät löydä riittävästi tilaa pintamaasta. Ennen verottaja määritteli Kitu- ja Joutomaat verovapaiksi alueiksi, joita ei laskettu metsätalouden verotukseen kuuluvalsi.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tietysti pitäisi löytää tuottamaton tai vätuottoinen paikka läjitykseen, niin se vain paranee.

    Sitä kyllä ihmettelen kun Tamperelainen on sitä mieltä ettei puu kasva läjitysalueella. minulla taas on se kokemus että aina kun maata siirrellään ja kuokitaan, niin se parantaa metsänkasvua. Käsiteltyyn maahan juuri uppoaa paremmin. No, ei tietysti parane jos on ennestään lehtomainen kangas, meikäläiset karummat maat ainakin aina paranee mylläämisestä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen tamperelainen

    Noista läjitysmaista puuttuu käsittääkseni humus,jota aina tavoitellaan hyvään istutuspaikkaan ja jota aina on metsämaassa

    Jätkä

    Käsittääkeni niisä maissa on myös humus mukana. Siellä on myös kannot ja mättäät, Kai harvoin läjitetään pelkkää sinistä savea, vaan siinä on myös pintamaat.Metsämaan humuskerros on sangen ohut,

    tamperelainen tamperelainen

    Kyllä siellä sitä humusta on ,mutta se voi olla metrin syvyydessä,ei läjitysalueen pinnassa niinkuin normaali-metsämaassa.Kun kannot ym mätänevät,läjitysalueelle tulee monttuja ja puut voivat  kallistua.

    Puuki

    Kun maata kaivetaan syvemmältä kuin 40-50 cm, niin yleensä sen maan käyttökelpoiset ravinnevarat vähenee  verrattuna pintamaahan.  Kivennäsmaassa (varsinkin savessa) on kuitenkin usein muita ravinteita kuin typpeä ja sen ajaminen turvemaalle ja sekoittuminen turpeeseen parantaa kasvupaikkaa. Jos savipatja on esim. 2 metriä paksu,niin ei ne puun juuret sieltä syvältä saa turpeen ravinteita käyttöönsä.

    Turvesoitakin on monenlaisia. Paksuturpeisilla soilla voi jäädä raakaa turvemaata myös turpeennoston jälkeen ja ainakin lannoittamalla niiden puiden kasvu saadaan kohdilleen.

    Jätkä

    Metsitimme aikoinaan vanhan kaatopaikan alueen – pari hehtaaria. Alue oli ”maisemoitu” ajamalla siihen juurikin läjitysmaita etupäässä rakennuspaikoilta ja teiden pohjista. Multa oli mennyt muuallae. Pintakerros oli paksuhko ja puskukoneella muotoiltu ja tiivistetty.

    Savipitoinen maa oli kivikovaa. Siihen ei kourukuokkakaan mennyt edes kairaamalla. Rautakangella tehtiin istutuskohdat, joihin litimäräksi kastellut paakkutaimet putkitettiin.

    Käytiin katsomassa nyt. Mänty on kasvanut hirveästi – laatu aivan paskaa. Kuitupuuta tai polttohaketta, mutta saanee kasvaa vielä jonkin aikaa, nyt on jo muutama puu kuollut, ylitiheyttä moisille rökäleille. Humuskerrus on alkanut muodostua, vaikka pohjalla on varmasti yli kymmenen metriä kaatopaikkajätettä.

    En käsitä ongelmaa ”Läjitysalue”, ellei kyseessä ole hehtaaritolkulla tuottavaa metsämaata, eikä korvausta ole tarjottu. Puoli hehtaaria on vielä sellainen plätti, että ei kannata paljoa silmäluomia väräyttää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)