Keskustelut Metsänhoito metsäpatologian kertomukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 275)
  • metsäpatologian kertomukset

    Metsäpatologian kertomuksissa esiintyy myös kertomuksia,että myös ihminen ite edistää toimillaan tautien levintää uusille alueille.Puut myös pystyvät kehittämään immuunia tauteja vastaankin.Ihminen tekee metsätöitä nyt sillai,että juuristoja vaurioituu ja puiden pintoja vaurioitetaan ja saasteita on ihminen toiminnallaan saanut aikaiseksi ilmaan,vesiin ja maalle.Happosateita on esiintynyt jne.Juurikääpäkin on Suomessa paha metsien nakertaja.Itiöitä on kaikkialla.Bakteereita pitäisi olla luomakunnassa 10 potenssiin 30 ja viruksia 10 potenssiin 31.Ihmisiä on nyt elänyt 107 miljardia  ja monta aluetta on hakattu niin,että autiomaita on syntynyt.Suomessa on hyvä,että metsät pitää istuttaa hakkuun jälkeen tai ainakin siemenpuut pitää jättää

  • kaapo123

    Se on tosiasia,että juuristot vaurioituu raskailla koneilla varsinkin kesällä,ei tässä tartte mitään teoriaa.Eri asia on,miten korjuu voitaisiin tehä että juuristot ei vaurioidu

    jees h-valta

    Mutta kun se juuristo vaurioituu vain ajourien varressa ja niissäkin vain sattumapuiden juuristoa. Teoria on siis tavallaan aika mitätön kun puhutaan isossa mittakaavassa metsien terveyteen vaikuttavista asioista. Enemmän ilmastonmuutos huonontaa metsien tilaa kuin joku hakkuun vauriot. Kun kirjanpainaja pääsee temuamaan huonossa kunnossa olevaan kuusikkoon tulee aukon paikkaa nopeasti. Samoin männyllä tyvitervas syö eikä meinaa.

    Timppa

    Nykyiset motokuskit suojaavat ajourat havuilla hyvin.

    kaapo123

    Puita vioitetaan korjuun aikana ja hankalahan se on koneilla välttää viotuksia.Juuristot viottuu ja puun pinta .Ja varsinkin kesällä hakkuut ja korjuu.Hevonen ja moottorisaha ei niin paljoo vahingoita kuin raskaat koneet.Mutta nykyisin ei hevosia ole ja korjuut on pakko tehä koneilla.Suomessa on myös metsänomistajia,jotka ei mielellään soisi raskaita koneita metsään.

    Esim Koivun verso ja tyvilaikku tauti syntyy kun ihminen on ensin vioittanut koivun pintaa  sillai pääsee sienet menemään koivun sisään ja taimia ei saisi vaurioittaa eikä kosteutta saisi olla liikaa ja kosteuttahan tulee liikaa kun puut kasvavat harvassa eli koivut pitää olla sopivan harvassa,ei liian harvassa eikä liian tiheässä,että vähintään se 1 metri väliä ja o.5 metriä sitten oisi liian tiheää.Liian harva oisi 2m.Ilma jos koivulla on kostea,taudit kehittyy.Myös hyönteiset vioittavat koivuja ja vioituksen kautta taudit menee koivuun.Ja sitten jos ihminen ei poista heiniä koivun ympäriltä,sinne tulee sitten kaskaita vioittamaan koivuja ja sienitauti Gordonia pääsee jylläämään.Ihmisen pitää myös tehä asioita,joilla tauteja estetään

    mehtäukko

    …”koivut vähintään 1metri väliä ja 0,5 metriä sitten oisi liian tiheää.Liian harva oisi 2m…”

    Kyllä Kuapon on parasta pysyä asfaltilta käsin kirjastomuseoiden uumenissa. Et tiedä metsätaloudesta yhtään mitään.

    Tomperi

    Mitä tarkoitetaan metsien hyvällä terveydellä?   Isoja laaja alaisia tuhoja ei ole esiintynyt.  Hyönteismaailmassa metsissä on tapahtunut paljon verrattuna aikaisempaan, vuosikymmeniä sitten vallinneeseen tilanteeseen. Ne lajiot jotka ovat ns haitallisia puutuotannolle ovat runsastuneet ja ne lajit jotka ovat harmittomia ovat vähentyneeet ja harvinaistuneet. Sama tilanne sienien osalta. Tuntuu niin oudolta ajatella että suomessa pitäisi olla korkeatasoinen metsäalan koulutus niin se ei näy puolukkametsäretkillä metsän uudistuksessa, jatkuvasti näkee hiekkakankaille istutettuja kituvia kuusen taimikoita, eikö juuti ne ole niitä tulevia tuhohyöntisyten iskukohteita?  Tuosta kesäaikaisista halkkuuista ei kyllä tällä tavalla toteutettuna hyvää seuraa.

    Tomperi

    Timpan kanssa olen samaa mieltä yhdessä asiassa, olemme täysin eri mieltä motohakkuiden hakkuujäljestä.

    Puuki

    Hirvieläinten runsastuminen aiheutti kuusen kasvatuksen lisäämisen väärille kasvupaikoille.  Toinen syy on tulevaisuudessa  jk:n suosiminen , jos se lisääntyy liiaksi.    Laaja-alaisia metsätuhot on lisääntyneet toistaiseksi vielä enemmän muualla kuin Suomessa.  Mutta ilmaston lämmetessä on odotettavissa esim. kirjanpainajatuhojen lisääntyvän täälläkin kuusikoissa.

    Ylitiheässä kasvatus lisää metsiin sienituhoja ja itseharvenemista.  Happosateet on olleet vähenemään päin, ainakin kotimaiset, kun alettiin 80-luvulla asentaa suodattimia  savupiippuihin.  Juurikäävälle ei ole muita kunnollisia lääkkeitä kuin puulajin vaihtaminen. Siksi esim. jk:n lisääminen ei ole siihenkään ratkaisu vaan lisähaitta.

    Korjuuolojen muututtua entistä haasteellisemmiksi, on muutettu ohjeistusta kuusikoiden hakkuukerroissa; 1 tai kork. 2 harvennuskertaa/kiertoaika ja sen jälkeen päätehakkuu. Maaperä ja juuristovaurioita saadaan sillä vähennettyä.  Toiseen suuntaan korjuukertojen määrässäkin menee jotkut ”uuskeksijät” suosittelemalla jatkuvan kasvatuksen lisäämistä.

    kaapo123

    Kyllä niitä tauteja liikkuu metsissä koko maailmallakin,hitaasti ja varmasti. Toisinaan syntyy epidemioitakin ja alueita sairastuu.Otetaan nyt ensin tämä Koivu sitten huomen

    mehtäukko

    Tauteja ei liiku yksin metsässä! Pitäisi nyt älytä hakeutua tehohoitoon, eikä joutavalla moskalla kiusata ihmisiä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 275)