› Keskustelut › Metsänhoito › Metsästäjä-lehti 6/2015

Esillä 2 vastausta, 101 - 102 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 9 10 11

  • Metsästäjä-lehti 6/2015

    Sent on: 13.11.2015, 21:00

    Jokaisen puuntuottajan kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon äärimmäistä tietämättömyyttä, pelkistettyä häikäilemättömyyttä, maksimaalista mahdollista röyhkeyttä ja lähes täydellistä osaamattomuutta kuvastavaan julkaisuun.

    Alustuksen suorittaa sivulla 5 suomen riistakeskuksen johtaja reijo orava: ”…Luontostrategiamme perustuu maanomistajan lähtökohtiin…”

    Kupletin juonen pitäisi avautua vähän tyhmemmällekin sivulla 10. Seuraavalla sivulla (11) tarina sitten jatkuu: ”…Maanomistajalähtöiset käytännön ohjeet eivät estä puuntuotantoa…”

    Eikä tässä vielä kaikki, valitettavasti. Sivulla 18 suomen riistakeskuksen puheenjohtaja tauno partanen lyö sitten ässät pöytään. Erityisesti kun huomioi sen, että tämä kyseinen partanen on metsäkeskuksen palkkalistoilla:
    ”…Toinen ratkaiseva muutos oli, että metsäomistaja voi suorittaa pienaukkohakkuun ilman uudistamisvelvoitetta sekä käyttää kasvatushakkuissa poimintahakkuita tavoitteenaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen… …Suomen riistakeskus on merkittävällä panoksella mukana viemässä näiden muutosten mahdollistamia toimintatapoja käytäntöön…”

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 19.11.2015, 23:02

    Metsomäärät vaihtelevat todellakin paljon. Mutta pienpetojentappokampanjan aloituksesta (2001) lähtien hyvin pienen toleranssin sisällä.

    Pisimmät aikasarjat ovat helsingin yliopiston koko maan kattavat asiantuntijoiden tekemät talvilintulaskennat, jotka alkavat vuodesta 1956.

    Paras vuosi on ollut 1960, jolloin metsoja on nähty 310, laskettuja reittejä, joilla jokaisella on myös metsää, on ollut silloin 430.

    Saattaa olla, että ikä on tehnyt tehtävänsä, sillä 2011 koko maan 573 reittiä, joista suurin osa on samoja kuin 1960, antoi tulokseksi 18 metsoa.

    Värriön tutkimusaseman hoitaja kirjoitti 20.10.2014, tehtyään pienen lenkin puistoon, jossa pienpetoja, etenkin kettuja on runsaasti ja joista (siis ketuista) metsälehteen täysin hervottomia juttuja sepusteleva luken metsäeläintieteen professori, myyrätuhovastaava heikki henttonen, kirjoitti Jahti-lehteen:
    ”…Kettukannan kasvuun liittyisi kuitenkin useita haittoja, etenkin pienriistan kohtalo…”, seuraavaa:
    ”Metsoja löytyi. Pari yksinäistä ukkometsoa Väliojan seudulla. Sitten Hirvaskankaalla oli vedetty siipeä. Paikalla oli iltapäivällä 12 koppeloa ja 2 ukkometsoa. Vielä löytyi 1 koppelo, 5 koppelon parvi ja 2 koppelon paritsa Petäjärinteen puolelta.”

    Alueella ei ole metsästetty 20 vuoteen.

    Jos muualla kehitys olisi sama kuin värriössä, niin laskentalinjoilta löytyisi nyt 1033 metsoa (18 lisäksi siis 1015). Myyränsyöjien tappaminen on romahduttanut metsokannan (se nyt on pikkujuttu, että myyrät ovat muun hyvän lisäksi puutiaisaivokuumeen, borrelian, jne, jne reservuaari). Luken ja yliopistojen metsäeläintieteen professorit peesareineen olisi syytä laukaista kuuta kiertävälle radalle.

    Metsuri motokuski 20.11.2015, 11:11

    Olen kahdessa metsästysseuressa jäsenenä ja toisessa harrastetaan voimakasta pienpetojahtia ja toisessa taas ei. Matkaa näiden kahden seuran välillä on noin 50 km. En itse ainakaan ole huomannut että riistamäärissä mitään olennaista eroa. Jos asia olisi noin yksinkertainen kuin AC :n viestittää niin sehän olisi ratkaistu aika päivää sitten. Täytyy muistaa että Värriöstä puutuu supikoira ja minkki ja siten pienpetopaine on vähäisempi.

    Kettukannalle on ominaista että ne itse säätävät kannan voimakkuutta. Jos kantaan kohdistuu voimakasverotus niin pentuekoko kasvaa. Toisaalta jos jollakin alueella on voimakasta verotusta niin tyhjiöllä on taipumus täyttyä. Siinä mielessä olen AC:n kanssa samaa mieltä että pelkästään kettukannalla on tuskin vaikutusta kanalintukannan kokoon. Mutta kun siihen lisätään muu tulokaspetomäärä niin vaikutus on merkittävä. Toisaalta taas on myös niin että vaikka pienpetokanta hävitetään miminiin niin tuskin kanalintukanta kasvaa samassa suhteessa. Kevään säillä sekä metsäluonnolla on niin suuri merkitys kanalintujen poikueiden menestykseen että suurin syy löytyy poikue ja munintaajan sääilmiöillä.

Esillä 2 vastausta, 101 - 102 (kaikkiaan 102)
1 2 3 … 9 10 11