No mutta onko pikkuinen eturistiriita? Hirvien ravinnon takiakko sitä metsää kasvatetaan? Ja suositeltiin reikäperkausta, ei taida sitä kukaan muu enää suositella.
3000 lehtipuuta raivauksen jälkeen kasvatettavien taimien lisäksi. Kun suorittavan mukaan raivauskustannus kasvaa 10% vuodessa, tuo raivausmenetelmä sopii metsänomistajille.
Toki ravinnon tuottaminen on hyvä asia, mutta se ei saa olla vaihtoehto kestävälle hirvieläinkannalle.
Teinkö väärin, kun raivasin männyn ja kuusen sekataimikosta lehtipuut pois houkuttelemasta hirviä taimikkoon? Jätin vain joitain koivuja sinne tänne. Varsinainen taimikon harvennus on edessä parin vuoden kuluttua, kun männyt ovat hirviltä turvassa. Toivottavasti ei kuitenkaan hirven turvassa.
Minusta et. Mutta ei kai se haittaa vaikka metsänomistajat julkaisevat oman kantansa taimikon hoitoon. On paljon metsästäviä metsänomistajia jotka mielellään huomioisivat myös riistan viihtyvyyden metsissä. Tämähän on vähän sama asia kuin että autoilusta ei voisi kukaan muu esittää näkemyksiä kuin autoilijat.
Videossa ei oteta kantaa siihen, miten tuleva ensiharvennus hoidetaan, kun kasvamaan on jätetty peräti 5000 puuta hehtaarille. Lisäksi tulee vielä perkauksen jälkeen kasvava roina. On tehtävä joko energiapuuharvennus kokopuuna, tai aivan hemmetin työläs ja kallis ennakkoraivaus ennen ensiharvennusta kuiduksi tai karsituksi rangaksi. Kuten tähänkin asti, metsänomistamisen talouspuoli ei näytä metsästyspiirejä juuri kiinnostavan.
Videossa ei mielestäni otettu kantaa siihen, että tuossa tiheydessä täytyy kasvattaa ensiharvennukseen asti. Ei edes siihen, että nuoren metsän kunnostukseen asti.
Ei niin. Siinä ei puhuttu mitään työn tuloksellisuudesta. Kun kaikkien tiedossa on, että raivauksen lykkääminen kasvattaa raivauksen kustannuksia, voidaan pohtia neuvonnan onnistumista.
Jos raivauksessa jätetään lehtipuustoa metrin päähän kuusesta ja lukumäärä on 3000 kpl/ha, mitä veikkaat hoitotarpeeksi tuosta eteenpäin? Onko tarvetta palata taimikkoon jo kahden vuoden kuluttua? Moniko palaa, kun juurihan se tuli raivattua. Eli käytännössä usein päädytään Visakallon mainitsemaan lopputulokseen.
Puhuttiin myös ilmastovaikutuksista. Mitä merkitystä ilmaston tai monimuotoisuuden kannalta on kasvattaa 5000 runkoa kaksi vuotta raivauksesta? Ei mitään. Parempi on raivata kerralla lähemmäs lopullista tiheyttä. Mutta kun vastuuttomana osapuolena saa neuvoa muita, ei taloudella ole mitään merkitystä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.