› Keskustelut › Metsänhoito › Metsät kasvatetaan liian tiheinä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Metsät kasvatetaan liian tiheinä

    Lähetetty: 6.5.2025, 23:06

    Pari  vuotta sitten oli kova keskustelunaihe siitä, et Suomen metsät harvennetaan liikaa. Kun liikkuu ympäri etelä-Suomen metsiä, olen itse melkein toista mieltä. Metsät , varsinkin nuoret, kasvatetaan usein aivan liian tiheinä, jolloin ensiharvennus myöhästyy, saanto jää pieneksi ja sitä kautta taloudellinen tulos huonoksi. Omissa metsissä pyrin tekemään voimakkaat harvennukset, tätä kautta puiden järeytyminen on paljon nopeampaa ja taloudellinen tulos parempi. Myös kiertoaika pysyy lyhyenä. Nykyään maksetaan kuutioista, ei hitaasti kasvaneesta puusta saa mitään lisähintaa.

    MItä mieltä muut ovat, kasvatetaanko Suomen metsät liian tiheinä?

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 24.5.2025, 10:46

    Eli puukauppoja todellakin tehdään niin, ettei leimikoita käydä lainkaan katsomassa.

    mehtäukko 24.5.2025, 11:16

    Ontuva väistöliike ”käydä lainkaan katsomassa.”  Harhauttajina toimivat niin myhistys kuin itse mo:t.

    oksapuu 24.5.2025, 11:37

    Näkyyhän tuosta kenelle sitä kokopuuta tekevät.

    Taitava kaveri eikä puhu lavetista mitään. Markkinarako on löydetty ja homma pelittää…

    suorittava porras suorittava porras 24.5.2025, 11:58

    Markkinarako on olemattoman kapea. Alle 70 litran runkoja  ei kannata motolla tehdä. Ei kannata vetää johtopäätöksiä tuloksen positiivisuudesta ,vaikka joku onneton noita risukoita joutuu penkomaan. Tehdään kyllä ,mutta tanakasti persnetolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.5.2025, 12:15

    Puun tilavuuslaskurilla voi katsoa kuinka iso on 70 litran runko. Esimerkiksi koivu on silloin noin 13 cm paksu ja 11 m pitkä.

    Nostokoukku 24.5.2025, 12:15

    Oivallinen raivauskohde. ”Raivaussaha” on filmillä vain turhan järeä. Pienempää on poistettavien runkojen keskijäreys kuin 70 litraa, lähempänä 30.

    Apli 25.5.2025, 06:06

    Näkyyhän tuosta kenelle sitä kokopuuta tekevät.

    Taitava kaveri eikä puhu lavetista mitään. Markkinarako on löydetty ja homma pelittää…

    Samaa mieltä, erittäin hyvää jälkeä tekee ja ostaja ja myyjä on tyytyväisiä kun kauppa syntynyt.

    suorittava porras suorittava porras 25.5.2025, 07:46

    Hyvää jälkeä kyllä, mutta kukaan ei lainkaan kanna huolta siitä , että istutettu puusto on vaihtunut vähäarvoiseksi lehtipuuksi ,jonka laadulla ei voi kehuskella. Se ”hyvä puoli” kuvasta käy ilmi ,että palstaa ei enää välttämättä tarvitse harventaa ennen päätehakkuuta.

    Videosta on nähtävissä seikkaperäisesti  ,kuinka tiheikkö paljastuukin kasvatuskelpoisten runkojen osalta harvaksi asetettuihin tavoitetiheyksiin nähden. Kun vastaavat kohteet osuivat aikanaan metsäkeskusten tekemien tarkastuksen piiriin , ”muikkari” seurasi. Jostakin syystä hämmästeltiin vain isojen koneiden tekemiä ajouria ja oleellisimmat asiat ,jotka johtivat alhaisiin puuston tiheyksiin , lakaistiin nopeasti maton alle.

    Perko 25.5.2025, 10:21

    Vertailu valtakunnallisiin keskiarvoihin
    Etelä-Suomen keskiarvo: 6–10 m³/ha/vuosi (kuusi).

    (”tilan lähdesuoja” ) parhaat kohteet: 12–15 m³/ha/vuosi ( jos maaperä ja hoito optimaaliset).

    Laskuesimerkki 40 vuoden kasvukaudella
    Hyvä kivennäismaa: 14 m³/ha/vuosi × 40 v = 560 m³/ha kokonaistuotanto (rajalla hakkuukypsyydelle).

    Keskimääräinen: 10 m³/ha/vuosi × 40 v = 400 m³/ha.

    Jatkuva kasvatus: 12 m³/ha/vuosi × 60 v = 720 m³/ha (+120 m³ lisää).

    Lähteet
    Metsäntutkimuslaitos (Luke): Etelä-Karjalan kasvukäyrät (2022).

     

    mehtäukko 25.5.2025, 10:44

    Kukapa uskoo, että rääseiköytyvä jk-hatelikko voi tuottaa 12 mottia? Täystiheästä jaksollisesta muilutus jk-autuuteen kerran tai kahdesti onnistuu.  Sumutustunnit 8 v.välein, 7 ha ja 1200 mottia jatkuvat.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 77)
1 2 3 … 5 6 7 8