Keskustelut Metsänomistus Metsät pois vanhoilta miehiltä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)
  • Metsät pois vanhoilta miehiltä

    Uusimmassa lehdessä ihmeteltiin, missä ovat nuoret, kun ei heitä näy metsätilaisuuksissa.

    Lähes aina, kun täällä on tilaisuuksia järjestetty, ne ovat olleet arkisin keskellä päivää. Nuorista (alle 65 v) suuri osa on silloin palkkatyössä.

    Mielipidekirjoituksen kirjoittaja toteaa metsien omistamisen ja hoidon olevan kovaa työtä. Itse en sitä erityisen kovana pidä kun saa itse päättää tahdin, mutta aikaa se kyllä vaatii varsinkin silloin, kun parsitaan edellisen omistajan rästejä. Asiaa korostaa se, että taimikoissa tällaisen työn teettäminen ulkopuolisella ei ole käytännössä taloudellisesti järkevää.

    Kirjoituksen kirjoittajan tavoite metsien hoidon siirtämisestä nuotion ääressä istuvilta isänniltä aktiivisemmille on hyvä, mutta toimivia lääkkeitä ei ole esitetty. Kynnys ryhtyä lyhyelä aikavälillä ammattimaiseksi puuntuottajaksi on suuri, koska pääomakulujen kuoletusaika on pitkä. Tällöin pitää palkkatyön ohella pyrkiä kasvattamaan pinta-alaa. Nuorten elämässä ajankäytöstä kilpalee palkkatyön ja metsän lisäksi myös vaimo ja lapset, kenties myös kodin rakentaminen tai remontointi, joten siinä on haastetta kerrakseen. Toivottavasti tätä ongelmaa ei ratkaista niin, että metsien uusjaon seurauksena omistus keskittyy muutamien, kenties ulkomaalaisten pääomasijoittajien käsiin. Sitä ei Suomen talous ja kulttuuri kaipaa.

  • karukko karukko

    Mielestäni kyseessä oli harvinaisen typerä ja meitä metsänomistajia halveksiva ehdotus huutaa valtiota apuun. Että oikein pakkolunastettaisiin vain omistajan ikään perustuen palvelemaan yksityisten liikeyhtiöiden raaka-ainehuoltoa. Tämä oli astetta pöhlömpi ehdotus, kuin metsän kiinteistövero. Samoilla tulilla valtio voisi pakkolunastaa myös ikäihmisten omistamat käyttämättömät pellot, jotta ei vaan rehuteollisuus jäisi ilman raaka-ainetta

    Mitä valtio sitten tekisi hankkimillaan metsillä? Laitetaanko kaikki työttömät pakkokeinoin niitä raivaamaan? Metsäteollisuus on tähän mennessä saanut ja tulee saamaankin kaiken tarvitsemansa raaka-aineen suomalaisilta perhetiloilta.

    Potifar

    Hyvä kirjoitus, jossa on ajatusta ja sisältöä pitkälle tulevaisuuteen. Ei tuota pidä ajatella, että ”perhemetsätalous” loppuisi kokonaan tai metsät sosialisoitaisiin ja otettaisiin valtiolle uusjakoon.

    Kysymys on suuren luoka kysymyksestä,kun mietitään raaka-ainehuoltoa 20-30 vuoden tähtäimellä. Tätä ainakaan nuo kaksi kaksi juttuun kommentoinutta kirjoittaa ei näköjään ymmärrä.

    Vastaavia ajatuksia tullee muitakin

    Kun maamme puuntuotanossa olevasta pinta-alasta on jo nyt liki viidennes (20%) eli n. 3.3.miljoonaa hehtaaria metsää, joka on kiirellisen hoidon ja hakkuun tarpeessa, niin kyllä kannattaa olla huolissaan.

    Vuonna 2025-2030 tuo luku on varmaankin jo kolmannes (30-35%).

    Kuka näitten rästien takan ovat??

    ”Vanhat miehet”, joihin luetaan:

    – vanhat miehet
    – vanhat naiset
    – perikunnat
    – lesket
    – kaupunkilaiset
    – metsäyhtymät
    – yhteismetsät
    – kunnat
    – seurakunnat
    – säätiöt…. jne…

    Yrittäkää nyt ymmärtää mitä tuo otsikko ”vanhat miehet” tarkoittaa!!

    Herättää todellista keskustelua metsiemme tilasta ja raaka-ainehuollosta kehittyvälle metsäteollisuudelle.

    Metsä ja metsäteollisuus kokonaisuutena on ainut kunnollinen mahdollisuus tälle kansakunnalle nyt ja etenkin tulevaisuudesa.

    ——–

    Omasta ”sukupiiristä”, joiden elämää metsästä olen seurannut yli 30-vuotta on 700 hehtaarin metsäpinta-alasta hävinnyt kasvullisesta ja tuottavasta pinta alasta n. 400 hehtaaria.

    Ne ovat ”vanhojen miehien” omistuksessa!!! Katso lista edellä!!

    Noissa metsissä ei ole käyty yli 30-vuoteen.

    Itse olen noista hentaareista ”pelastanut” n. 100 hehtaaria tuottavaan toimintaan viimeisen 25-vuoden aikana.

    ——-
    ”Pientalonpojat ja nurkkakuntalaiset” yrittäkää ymmärtää kokonaisuuksia ja kehittää strategista-ajattelua, jolla on kantavuutta tulevaisuuteen.

    ——-

    Juttu on hyvä avaus metsäkeskusteluun syksylle 2014

    -Potifar-

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Metsänsä hoitamatta jättäviä maanomistajia suojellaan Suomessa kuin pandakarhuja.

    Potifar

    Ammatti Raivooja on aivan oikeassa. Joku ryhti hommiin pitää saada, vaikka kuinka koskisi.

    -Potifar-

    Potifar

    Pitää vielä sanoa tuohon ”Ammatti Raivoojan” kommenttiin, että kyllä valtiolla/yhteiskunnalla pitää olla joku kontrolli ja valvonta meitä metsänomistajia kohtaan.

    Miksi?

    Siksi, että valtion ja siis veronmaksajien rahoja on miljoonia ja taas miljoonia euroja hukattu aivan turhaan kaiken näköiseen turhuuteen.

    Huippu oli pystykarsintatuki. Voi Jeesus näitä päättäjiä!!!

    Toinen esim. on umpeenkasvaneiden taimikoiden ”taimikonhoitotuki”, jossa ei ole mitään järkeä.

    Sitten on esim. metsätiet, joita kyllä tarvitaan. Mutta sitten on niitä, jotka kerran tehdään ja sitten jäävät täysin hoitanatta.

    Näitä on pitkin maata vaikka kuinka paljon.

    Näille pitäisi olla ainakin 30-vuoden kunnossapitovelvollisuus, jotta rahoille saataisiin jonkinlainen vastike!!

    Jos ei ole kunnossa, niin rahat takaisin valtiolle+korot!

    -Potifar-

    Pines Pines

    ”– Kynnys ryhtyä lyhyellä aikavälillä ammattimaiseksi puuntuottajaksi on suuri, koska pääomakulujen kuoletusaika on pitkä. Tällöin pitää palkkatyön ohella pyrkiä kasvattamaan pinta-alaa. Nuorten elämässä ajankäytöstä kilpalee palkkatyön ja metsän lisäksi myös vaimo ja lapset –”

    Tuo kuvaa omaa tilannettani erinomaisen hyvin. Kaikki halu ja energia olisi siirtyä nopeasti ammatimaiseen tilanteeseen, mutta olenko sitten jo otsikon vanha mies kun siihen pääsen?

    Jos kymmeniä vuosia hoitamattomina maanneita tiloja saataisiin myyntiin, laskisivat hinnatkin todennäköisesti järkevämmälle tasolle. Mutta lääkkeitä tähän ei minultakaan löydy, en innostu valtiovallan puuttumisesta tai pakkomyynneistä. Ehkä joku porkkanaratkaisu olisi toimivampi tapa ohjata tiloja oikeaan suuntaan. Ennemmin rahaa tilakokojen kasvattamiseen ja ohjaamiseen aktiivisille omistajille kuin laiminlyötyjen taimikoiden omistajien taskuihin.

    Ja olisiko joku kätevämpi tapa lähestyä näitä haamumetsänomistajia ostotarjousten kanssa, kuin yrittää tilus tilukselta kaivella omistajien tietoja?

    Pähkäilijä

    Ihan hyvä että kolmannes talousmetsistä on hakkuiden ulkopuolella että jäljellejääville metsille löytyy puun ostajia. Hoitamattomat kuviot eivät ole pois metsiään hoitavilta.

    Monta kertaa on metsään tullut uusi metsänomistaja joka itsekin on lähempänä eläkeikää eikä tiedä edes tilansa rajoja kun on nuorena lähtenyt palkkatyöhön muualle ja metsät ovat pysyneet vanhempien omistuksessa perunkirjoitukseen asti. Vielä kun lisätään nuukasti eläminen hyveeksi edellisille omistajille niin vajaatuottoisille kuvioille on kirves sitten hoitokeinona ja ylläytys yllätys, yksi tili sieltä saadaan muttei taimikonhoitoon enää riitä tietotaitoa saati inspiraatioa ja niin kuviot sitten roikkkuvat hoitamattomina seuraavaan perinnönjakoon.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Otetaanhan vanhoilta ajokorttikin pois ja jossain vaiheessa viedään vanhainkotiin kun ei enää pysty huolehtimaan itsestään. Kyllä siinä vaiheessa voitaisiin jo tarkastella sitä metsäomaisuuttakin.

    60-luvulla alkaneen kaupungistumisen vuoksi metsänhoitoon ei enää kasveta. Ei 6kymppisenä enää opi tai innostus riitä metsätilanhoitoon.

    En tiedä myös mistä johtuu, että 50-6kymppisillä on todella korkea kynnys ottaa apua ulkopuolelta. Mutta toisaalta ei monet sit kuitenkaan vastusta metsänhoitoa. Siinä pitäisi olla yrittäjien todella aktiivisia, että saisivat hommia. Itse oon aktiivisena ottanut kaikki naapurin raivaukset hoitoon kun muuten ne olisi jääny luonnontilaan. Mutta kun näitä samanlaisia naapureita kun on kymmenen eikä aika riitä kaikkialle niin ei voi kun vierestä katsoa kun metsät pilaantuvat.

    jees h-valta

    Onpa teillä murheet. Itse en kyllä vaivaudu toisten omaisuudesta murehtimaan. Koittakaa ny käsittää ettei laillisesti omistettua omaisuutta ole minkään valtakunnan mikään taho oikeutettu lunastamaan pakolla. Rahallakin vain vapaaehtoisesti yleensä paitsi nämä suojeluterrorin harjoittajat jotka tällaisiakin käsittämättömiä valtuutuksia ovat saaneet. Jotkut sähkö/ja tieinfrat myös ovat tällaisia erityisoikeuksia saaneet valtakunnan yleisen edun nimissä. Metsien hoito tai hoitamattomuus ei ole vielä samalta planeetalta edes näiden oikeuksien suhteen. Menkää tarjoamaan riihikuivaa rahaa rajusti yli markkinahinnan jos se naapurin metsä ahdistaa.

    Svedu Petteri

    Oma lehmä ojassa. Kyllä sitä naapurin papan palstaa kannattaa hieman sivusilmällä katsella ja tehdä yhteistyötä. Hyvä pysyä ainakin väleissä. Eihän sitä tiedä, vaikka joskus myisi palstan sopuhintaan reippaalle ja rehdille naapurille. Tapauskohtaista keskustelua. Joskus on parempi olla täysin hiljaa naapurin suhteen, jos on kovin erilainen ajatusmaailma.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 69)