Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Olen samaa mieltä kuin Kurki. Kannattaa katsoa eri vuosilta ja vuosikymmeniltä ilmakuvista näitä Suomen jokia. Kyllä niiden veden väri alkaa vasta peltoalueilla värjääntyä.
Purojen, norojen ja isompien vesien suojavyöhykkeiden tärkein merkitys on niiden varjostava vaikutus mikä pitää vesiä viileänä. Lämmin vesi alkaa rehevöitymään pahasti.
Myös ruotsissa vedet tummuu vaikka siellä ei ojituksia. Mitä enemmän metsissä puuta kasvatetaan, sitä tummemmat vedet. Oli ojia tai ei.
Suomessa on yhteensä 72 500 kilometriä jokia ja puroja. Lisäksi tulevat vielä norot, joita on varmaankin toinen mokoma. Kyllähän meillä hakkuita on jo pelkästään virtavesin varsilta vähennetty erittäin suuri määrä, ja nämä alueet ovat käytännössä aina vähintään harmaassa suojelussa.
Kurjelle kysymykseen koskien Linkediniä. En osaa sanoa mitä lukijat tietävät, mutta en tykkää jakaa valtakunnallisia keskiarvoja. Olen sen sijaan jakanut kuvan 7c MetsäVesi-raportista ja graafisen abstraktin Nieminen ym. 2021 julkaisusta. Noista kuvista selviää, että toc-päästö tulee pääosin turvemaan osuudesta ja lämpösummasta, ja ojien osuus on pienempi.
Ojien vaikutus on silti tärkeä, koska se on se osuus, johon voidaan vaikuttaa. Olen ehdottanut tummumisen torjuntaan ojien madaltamisen ja ennallistamisen kokeilemista.
Ojien vaikutus on silti tärkeä, koska se on se osuus, johon voidaan vaikuttaa. Olen ehdottanut tummumisen torjuntaan ojien madaltamisen ja ennallistamisen kokeilemista.
Ei kai ojien korkeudella voi näihin veisiin tuleviin kuormiin (TOC, typpi ja fosfori) vaikuttaa, kun ne lisäkuormat tulevat ojituksilla kasvavasta metsäluonnosta.
Ojituksen syvyys vaikuttanee vain ilmastopäästöihin.
Kuvan 7 a,b,c sivu 32 mittaustulokset vahvistavat, että metsistä ne MT-ojitusalueiden lisät tulee verrattuna luonnontilaisiin alueisiin.
Palstalla on bugi joka aiheuttaa ainakin kännykällä sen että kunkin ketjun viimeisin viesti näkyy listalla mutta viestiä ei saa näkyviin luettavaksi. Tämä viesti on koe.
Olet Kurki oikeassa että vain siihen osaan kuormasta vaikuttaa ojien syvyys joka osa on peräisin hajoavasta turpeesta. Olen kuitenkin kuvitellut että hajoava turve lisää – paitsi hiilidioksidia ja typpioksiduulia ilmaan – myös ravinteita ja toc valumavesiin.
Olen kuitenkin kuvitellut että hajoava turve lisää – paitsi hiilidioksidia ja typpioksiduulia ilmaan – myös ravinteita ja toc valumavesiin.
Se pitää paikkansa ja turpeen hajotessa ravinteet siirtyvät puiden kasvuun mitä jäänee vähän ylikin.
AI:n mukaan metsien karike tuottaa maaperään 5…15 kg typpeä hehtaarille vuodessa ja fosforia 0,5..2 kg/ha/v.
Tämäkin vielä. Syntyy huuhtoumaa.
Vaikka karike tuo maaperään typpeä, se on kasveille heti käyttökelvottomassa orgaanisessa muodossa. Typen vapautuminen mikrobien hajotustoiminnan kautta on hidasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään