Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ravinnekierron tutkijoiden mukaan suurin osa karikkeen hajotustuotteista eli ravinteista napataan puiden kasvuun ja siksi huuhtoumat jäävät pieniksi. Kts. esim. Sirpa Piirainen Metsätieteen Aikakauskirjassa.
Turpeen hajotessa suurin osa ravinteista käytetään myös puiden kasvuun. Kuitenkin siellä veden nopeampi liike ja helpompi liike sivusuunnassa mahdollistavat suuremmat vesistövaikutukset kuin kiv. maalla, jossa veden liike on pääasiassa ylhäältä alas?
Oli miten oli, mielestäni ojien mataloittamista tulisi kokeilla erilaisilla ojikoilla ja seurata tuloksia.
Kannatta ottaa huomioon, että kariketta syntyy tupla määrä verrattuna 50 vuoden takaiseen aikaan. Puusto on lisääntynyt huimasti. Lisäksi haitallista kariketta tuottava puusto keskittyy ojien ja purojen varsille suojelutoimien ansiosta. Ennen hakkuutoimenpiteet ulottuivat lähes aina vesirajaan asti. Vesistöjen reunoilla kasvaa nykyisin monesti sakeasti lehtipuita. Ennen ei kasvanut . Ei ainakaan niissä kuvissa, joita on nähtävissä 1900- luvun alkuvuosilta 1970- lukuun asti.
Eihän tuetut ojat kovin syviä olleet 80cm ja nopeasti mataloituivat ja sammaloituivat, mutta kun ojaväli oli 50m. Ojan syvyys 60 cm ja15… 20 m väli olisi ideaali keskelle ajo ura 5m ja ojien laidoille puut, joka on paras paikka kasvaa.
Nyt keväällä tehtiin hakkuu lähijoen tulvarantojen turveojituksille, jossa vanhaa peltomaatakin oli mukana. Rantaan asti oleva vanha pelto, jossa matalat ojat olivat 10..12 välein täydenettynä vähän syvemmillä myöhemmin kaivetuilla ojilla, oli nyt 60 vuoden jälkeen viljelyn loppumisesta muutunut lehdoksi. Lehdon indikaattori lajia suden marjaa kasvaa laikuittain. Mäntyvaltainen suopelto, suurimmat männyt nyt 1m3 luokkaa. Kuusi näyttää kasvavan hyvin, tuomi myös (olen poistanut estävät kuusen kasvun) ja pihjajaa ongelmaksi asti. Olen nyt viime vuosina täydentanyt kuusentaimilla ojan varsia.
Ojittamalla rehevä tulvajoen varsi on muuttunut lehdoksi ja maapohjan kasvillisuus saniaista, mustikkaa, puolukkaa, jossa puut kasvavat isoiksi alkuperäisestä tundraa muistuttavasta luonnostilaisesta 2..3 m rantarämeestä, joita nykyisinkin on joen rannoilla luonnontilaisina nähtävillä.
Pitkän ajan aikasarjassa (1940-2016) veden värin muutosta eteläruotsalaisessa joessa selittivät sadanta, lämpötila, rikkilaskeuma ja maankäyttö. Maankäytössä merkittävin muutos oli kuusen tilavuuden kasvu metsissä.
Ojitusten vaikutusta ei voi mitata vain puun kasvun kautta. Tärkeätä on myös tunnistaa ojituksen haittavaikutukset vesistölle. Sen vuoksi ojien madaltaminen ei poista tätä ongelmaa. Uudistusojitukset pitää saada luvan varaiseksi ja velvoite sekä valvonta vesiensuojelutoimille.
Uudisojitus on myös sertissä kielletty ja lienee jo vähäistä. Kyllä laajemmissa ojien kunnostushankkeissa voisi edellyttää suunnittelua ja vesien suojelua. On Metkan tukilajikin: suometsien hoidon suunnittelu.
Mutta miksi ojien mataloitus ei auttaisi ihan kaikkiin päästöihin? Sitä on myös BSAG ehdottanut, joten asia ei ole minun hatusta vedetty!
Muistan hyvin tämän seudun metsät 50 vuotta sitten. Aloitin tuolloin metsästyksen ja ”puoliammattilaisena” tuli koluttua tuhansia hehtaareja. Puustoa on jäljellä tuosta ajasta ehkä kymmenesosa, kuutioissa. Pelkkiä taimikoita ja ensiharvennuskokoista.
Täällä oli tunrda vallitseva näkymä 1950-luvulla. Saaattoi nähdän 10 km päähän, missä metsähallituksen kulotus sytytettiin.
Sen jälkeen on ojitettu lähes kaikki surkeat suot, lähijoen kitukasvuiset mäntyrämeet, joissa kasvaa nyt kunnon metsää.
Ojituksilta on tullut jonkin verran kiintoaineita, mutta eipä haittaa maiseman muutoksen metsäiseksi ja puutosten arvokasvun vuoksi. Tuossa kevään hakkuussa naapurin kanssa oli 13 ha harvennusta ja saanto 1000 m3 puuta. Naapurille jäi koko alueella tukkimetsät pystyyn minulla turvemaille ja lopuille kuitupuukokoa olevat ensiharvennusmetsät ylispuiden poiston jälkeen. 1950-luvulla alueella ei ollut mitään hakattavaa.
Tämän lähijoen valuma-alueella ei tarvitse tehdä yhtään mitään ojitusalueiden vesien kunnostustoimia, sillä ne ei tee vesistä kirkkaampia. Onhan tuo väri ihan sama kuin Suomen parhaan raakkujoen Hukkajoen kanssa. Kiintoaineen tulo järviin on loppunut, kun ojat ovat sammaloituneet. Niiden kunnostustoimet ei aiheuta enää kiintoaineiden kulkeutumista, sillä vanhoja sammaloituneita ojia on riittävästi joiden kautta voi ojavesiä ohjailla. Veden väriinhän nekään toimet eivät vaikuta, sillä TOC-kuorman lisä tulee yksinomaan ojituksilla kasvavista metsistä ja väri on liennut veteen eikä se suodatu. Lähijoki kuuluu Oulujoen valuma-alueeseen ja suurimman järven Oulujärven vesi on kirkkaudeltaan lähes hanaveden luokkaa eikä veden laatu estä merikalojen nousua jokeen eli sekään puolesta ei koko Oulujoen valuma-alueella tarvita yhtään mitään.
Kaiken huippu on vielä, että luonnontilaisten valuma-alueiden (ei suo-ojituksia) Liuhapuro ja Välipouro ovat 40 vuoden tutkimusten mukaan Suomen pahimmat pintavesiä TOC-kuormittajat ja niihin ruskean värin antajat.
Hesarin arvostelu taisi olla liikaa, kun ei julkaistu.
Kirjoitus on täyttä roskaa. Metsätalouden osuus ravinnepäästöissä on täysin mitätön. Typpeä tulee laskeumana sateen mukana vesiin enemmän kuin metsätaloudesta huuhtoumana. Fosforia tulee lähes saman verran laskeumana ja se laskeuman fosfori tulee maapallon metsäpaloista. Tietääkö kirjoittaja, että metsätalouden lisäravinnepäästöt verrattuna luonnon soihin tulevat ojituksilla kasvavien metsien vuosittaisesta karikkeista lehtipuiden lehdistä ja havupuiden neulasista, jotka maassa hajoavat myös ravinteiksi. Tietääkö kirjoittaja, että viime kesänä Suomen pintavesistä loppui fosfori kesken ja sinileväkukinta loppui siihen. Ja tietääkö kirjoittaja, että Suomessa luonostaan ravinnerikkaissa järvissä kuten Rokuan järvessä sinilevä kukkii joka kesä eikä sinne laske yhtään metsäojaa, joka toisi metsätalouden ravinteita. Tietääkö kirjoittaja, että kaikesta Suomen pintavesiä ruskettavasta TOC-kuormasta tulee metsätaloudesta vain 4% ja Suomen luonnosta 96% taustakuormana. Mitä ihmettä nämä Hesarin kirjoitukset oikein ovat?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään