› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilan hinnoittelu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Metsätilan hinnoittelu

    Sent on: 28.2.2021, 22:06

    Merkitty: 

    Miksi metsämaan tilakauppa-arviossa  hintaan lisätään nuoren metsän odotusarvo? Ymmärrän asian täysin puuston tuhoarvioissa, metsämaan ns. pakkolunastuksissa jne. mutta en vapaaehtoisissa tilakaupoissa. Asia kulminoituu etenkin nyt, kun metsätilojen hinnat ovat nousseet muutenkin pilviin.

    Tekijä
    Raimo Styhr
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Tilley 1.3.2021, 07:53

    Gla: Arvokasvun saa pidettyä itsellään pitämällä tilan itsellään. Jos myy tilan toiselle, se toinen saa siitä myyntihetkestä lähtien (arvo)kasvun. Mutta metsätilojen hinnat määräytyy markkinatalouden mukaan ja aina joku laskeskelee että voi maksaa edelliselle omistajalle seuraavan 10 vuoden kasvun ja silti itsekin vielä hakata sen saman kasvun kannattavasti. ”uskoo ken tahtoo”.

    Tosin nythän sitä on tuhansia miljardeja vastapainettua elvytysrahaa käytettävissä vihreisiin hiilinieluhankkeisiin, joten myös metsiin sitä ohjautuu nostamaan hintoja entisestään.

    Gla Gla 1.3.2021, 08:12

    Kyse on korosta. Jos hinnoittelet nollakorolla, voit maksaa taimikosta 10000 e. Et kuitenkaan maksa, vaan paljon vähemmän. Taimikossahan puuston arvo on nolla, koska puustoa ei ole. Siksi lasket hinnan sille esim. 3% korolla, jolloin voit maksaa taimikosta edes jotain. 5% korolla menee ainakin viljelykulut tappiolliseksi.

    Kannattaa laskea näitä, jotta ymmärtää hintamekanismin. Ja sen, ettei mhy:n puustoarvion perusteella voi metsää hinnoitella, koska siinä ei ole ilmoitettu laskennassa käytettyä korkoa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 1.3.2021, 08:13

    Mitä metsävähennyksen korottamiseen tulee, niin jos se on taannehtiva, kuten edellisellä kerralla, siitä on hyötyä. Muutoin lopputuloksena on vain tilahintojen nousun kiihtyminen, jolloin todellisuudessa etu valuu myyjälle. Metsätilojen hinnoissa on huomioitu metsävähennysetu nykyisinkin korkeina hintoina. Markkinat määräävät hinnat ja alamme etelässä olla tilanteessa,jolloin tilatarjouksen voittamiseen tarjouksen olisi olta summa-arvo minimissään.                                                                                                      Odotusarvonen miinustaminen on käytännössä haihtunut markkinatilanteen johdosta. Hinnat ovat tällä vuosituhannella tuplaantuneet, eikä ilmeisesti kuplaa ole, vaikka näin olemme aikaisemmin ounasteleet. Markkinahinta se oikea mittari, jota ostohalukkuus ruokkii ylöspäin sijoitusrahastojen vetämänä.

    Gla Gla 1.3.2021, 08:17

    Kuplaa ei ole, ellei maailmassa tapahdu jokin ennenkokematon romahdus. Kyse on sijoitusmarkkinoiden tilanteesta ja korkotasosta. Kun markkinoilla on pulaa suht turvallisena pidettävistä kohteista ja kohtuullisesta tuotostakin siedettävällä riskillä, kysyntä ohjautuu metsään.

    Metsänmies 1.3.2021, 08:19

    Tilley:”Gla: Arvokasvun saa pidettyä itsellään pitämällä tilan itsellään. Jos myy tilan toiselle, se toinen saa siitä myyntihetkestä lähtien (arvo)kasvun. Mutta metsätilojen hinnat määräytyy markkinatalouden mukaan ja aina joku laskeskelee että voi maksaa edelliselle omistajalle seuraavan 10 vuoden kasvun ja silti itsekin vielä hakata sen saman kasvun kannattavasti. ”uskoo ken tahtoo”.” Eihän se todellakaan mene noin. Jos,tai kun tilan hintaan on laskettu odotusarvolisä, saa myyjä kaupassa aika suuren osan myös tulevasta tuotosta. Eikä ole mitään takuita, että metsä kasvaa niin, kuin noissa odotusarvoarvioissa on arvioitu. Sitähän voisi verrata tilanteeseen, kun pääkaupunkiseudulla myydään asunto-osakkeita. Osakkeella on myyntihetkellä tietty hinta. Kun asuntojen hinnat ovat siellä nousseet jatkuvasti, kiinteistövälittäjä laskisi jonkin odotusarvon, mitä hinnat tulevat nousemaan ja lisäisi sen tuohon osakkeen lähtöhintaan.

    Berza 1.3.2021, 08:22

    En ole kyllä havainnut, että metsän arvo olisi laskenut 02-t2 tilanteessa. Ehken kaikkein suurin arvonnousu tapahtuu, kun puusto alkaa jätettyä tukki puuksi, kasvu tuolloin myös kiivaimmillaan.

    Kontiolahdessa hinnat eivät poikkea koko maan tilanteesta, eli ei halpoja. Karkeasti ottaen 10 prosenttia pitää nostaa tarjousta tila-arviosta, jos meinaa tilan saada. Huutokaupat COM.ssa jopa 20 prosenttia.

    Panu Panu 1.3.2021, 08:39

    Metsän odotusarvoa ei voi verrata asuntojen hinnannousuun. Metsän odotusarvo perustuu puustoon kasvuun, jota tapahtuu noin 100 päivän ajan joka vuosi. Tietysti pieni riski tuhoista on olemassa mutta niihin voi varautua vakuutuksella jos haluaa. Asuntojen, osakkeiden, metsätilojen yms hinnannousu taas on spekulatiivista ja voi yhtä hyvin olla laskua.

    Odotusarvon ideahan on nimenomaan huomioida vaihe, jossa kuidusta siirrytään tukkiin. Vanhemmalle metsälle ei lasketa odotusarvoa, ohje taisi olla alle 50v.

    Metsänmies 1.3.2021, 09:17

    Ymmärrän kyllä, mihin odotusarvo perustuu. Jokatapauksessa siinä lasketaan tulevaisuuden tuottoa myyjälle. Tuota odotusarvoa tosin    kompensoi tila-arvion loppuun laskettu arvonalennus. Kun olen seurannut noita myytäviä metsätiloja, ovat ovat odotusarvolisä ja arvonalennus usein samaa suuruusluokkaa. Tietysti poikkeuksiakin on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.3.2021, 09:31

    Eikös ainakin puustoisten tilojen kauppa-arvon saa nykyisin aika lähelle haarukoitua kun ottaa tila-arviosta summa-arvon. Lisäksi voi katsoa Metsälehden tilastoista paljonko alueella maksetaan keskimäärin per motti.

    Gla Gla 1.3.2021, 09:39

    Tunnuslukuja kannatta käyttää, kun tarkastaa omaa hinnoittelua. Kuutiohinta riippuu kuitenkin puuston määrästä. Mitä vähemmän (=nuorempaa) puustoa, sitä kovempi kuutiohinta on. Tilastot ei tässä paljon auta. Ne kertoo vain yleisestä hintatason kehityksestä. Yksittäisten tilojen hinnotteluun niistä ei ole apua.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4