Keskustelut Metsänomistus Metsätilan yhtenäisyys

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
  • Metsätilan yhtenäisyys

    Usein metsänomistajien keskuudessa kuulee sanottavan, että naapuritilasta voi maksaa hieman ylihintaa. On kuulemma parempi omistaa yksi 90 hehtaarin metsätila kuin kolme erillistä 30 hehtaarin metsätilaa, jotka ovat esimerkiksi 30 km säteen sisällä.

    Mihin tämä perustuu? Ymmärrän yskän, jos esimerkiksi metsästysalueen muodostamiseksi halutaan saada tietty yhtenäinen alue. Toisaalta voidaan myös välttää useamman tieosuuskunnan kanssa operointi. Mutta ovatko nämä sellaisia asioita, jotta ollaan valmiit maksamaan jopa ylihintaa naapuripalstasta?

    Itse en ole havainnut puuta myytäessäkään eroa siinä onko myyntikohde yhtenäinen vai myydäänkö samalla kertaa muutamalta lähellä toisiaan olevilta tiloilta puuta. Eikö useampi erillinen tila tarjoa myös hajautusta esimerkiksi metsätuhoja ajatellen?

    Mitä mieltä olette, sana vapaa. Miksi naapurina olevasta tilasta kannattaa maksaa enemmän kuin tilasta joka on vaikka 20 kilometrin päässä kantakiinteistöstä?

  • Ei kiirettä.

    Veikkaisin mukavuudenhaluun liittyy moinen.Kulut taas toinen juttu.

    Nimimerkin eläin taas on tottunu kulkemaan pitkiäkin taipaleita miettimättä sen kummemmin kuluja kuhan ”leipää”ja lempeä jostain löytyy.

    wanhajätkä

    Mulle sillä on merkitystä….yhtenäinen palsta tarkottaa etten tarvitse lavettia siirtääkseni koneet palstalta toiselle. Toisaalta, pisin etäisyys eri palstoilla on 740km. Se ei haittaa vaikka haittaakin. Jos tuo laki menee läpi että kärryperässäkin saa ajella satasta….eihän se oo ku alle kymmenen tuntia sitte…en kuitenkaan ala haalaan sinne etelään nuita raskaita koneita….siellä mennään ostopalvelujen ja pystykauppojen mukaan jos korjuusta puhutaan.

    Jätkä

    Ollaanko nyt tosiaan sitä mieltä, että joka tilalta / palstalta pitää myydä puuta joka vuosi? minusta ajtus on vähintään hölmö ja sangen lähellä näpertelyä.

    Jatkuva – turhanaikainen koneiden siirto maksaa, vaikka olisi omat lavetit jne. mutta sen lisäksi aikaa tärvääntyy operointiin ja jos hankintatyö omilla koneilla on kannattavaa, niin ajelu pikin valtakuntaa ”turhan päiten” ei kylläkään ole tuottavaa. Jos kuviot ovat pieniä ja jotuu siirtymään vaikka päivittäin paikasta toiseen tehden aina pari tuntia tuottamatonta työtä, niin voi äkkiä todetakin, että : ”Se on siinä”.

    Jos lisäksi ei omista omaa lavettia, vaikka on omat koneet, niin…. Olen joskus nähnyt, kun on yhdistelmä, joka vie samalla kertaa sekä ajo- että hakkuukoneen. Taikka on yhdistelmäkone, joka sekä hakkaa, että ajaa.

    <EDIT: osa tekstistä poistettu>

    mehtäukko

    Aloituksen kysymykseen viitaten en lähtisi suoralta kädeltä tarjoilemaan ”ylihintoja”. Siinä on oltava muitakin painavia seikkoja kuin naapuritila.

    Yli 20ha:n hyvä palsta hyvien kulkuyhteyksien varrella painaa jo vaa`assa enemmän.

    Metät kunnossa!

    Sanoisin niin, että alle 30 ha palassa naapurissa on ylimääräistä kiinnostusta, mutta jos kantatila on jo itsessään riittävän iso en näe rajanaapurin hankinnassa sen suurempaa intohimoa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Naapuritilasta en puukaupallisesti suurta merkitystä suuremman puukaupan näkökulmasta näe,enkä siksi osta sen takia.Tieasiat ,sijainti lähellä asuintilaa ym. tälläiset asiat ovat asioita,jolloin olen maksanut”ylihintaa”.Itsellä pienin tilakokonaisuus 1 ha ja isoin n,100 ha,isommalla tilakokonaisuudella ei naapurin raja ole vastassa yhtä lähellä,kuin pienessä.Valtion tiehen olisi tilan hyvä yltää,asfalttisen mieluiten ,jolloin voi rakentaa aivan oman tieverkon jos tiluksella on kokoa.                                                                           Täytyy myös muistaa,että todennäköisesti naapuritila tulee myyntiin kerran isännyysaikana korkeintaa(n. 30v kierto).Itse olen etukäteen päättänyt ne rajanaapuritilat,jotka pyrin ostamaa,jos joskus myyntiin tulee.Oma maa naapuritilasta takaa oman kokemuksen perusteella hyvän naapurin.

    wanhajätkä

    Kyllä minä seuraan nuita eteläsavon tiloja Mikkelin alapuolelta. Ovat vaan kilpailutusten jälkeen ylihintaisia. Ois kuitenki mukava ku sinne vois viedä edes vanhan ferkun ja patuhommelit.Sijoitetun pääoman tuotto vaan ei oo asiallinen….ni olkoompa….seuraan katseella .Oishan se kiva ja vähän haavekkin koota vanha rällsitila uudelleen yhtenäiseksi.  Oma arvonsahan se on tunteillakin…

    Gla Gla

    Ensin pitää määritellä ylihinta. Sellaistahan ei ole, on vain hinta, joka muuttuu koron muuttuessa.

    Voin kyllä pudottaa laskentakorkoa naapuritilan kohdalla, jos katson siitä olevan hyötyä. Ja mikä ettei olisi, kun verrattuna kahteen erilliseen palstaan näin saisi helpommin leimikkojen kokoa kasvatettua, tieasioiden hoitoa yksinkertaistettua jne. Noiden rahallisen arvon laskenta on käytännössä näennäistarkkuutta eli näppituntuman käytöstä todellisudessa puhutaan, mutta missään tilanteessa yhtenäisen palstan koon kasvusta ei taatusti ole haittaa eli tilan kilpailukyky paranee. Ja tietysti 100 ha tilaan 10 ha liittäminen lisää on eri asia kuin 20 ha tilaan liittäminen 10 ha lisää.

     

    pihkatappi pihkatappi

    Jos naapuri tilalle ei ole tietä ja omalle tilalle on, voi tuon tiettömyyden arvioida hieman neutraalimmin ja maksaa ns. ylihintaa. Tiettömistä palstoistahan ei kannata listahintaa tarjota.

    harrastelija harrastelija

    Onhan sillä kovastikin merkitystä, jos palsta on lähellä ja siinä on kokoa. Aikaisemmin unelmana oli yhtenäinen yli 1 000 ha:n tila. Silloin olisi voinut hakea esim. yksinään hirvilupaa. Koiran kanssa liikkuessa tuhatkin ha:a on liian pieni alue. Hirvi saattaa vaihtaa maisemaa nopeasti, enimmillään gps:aan saattaa tulla kymmeniä kilometrejä päivässä.

    Tästä johtuen olen laittanut pienempiä alueita sopivalta hirvestysharrastus paikoilta. Näin koirallekin on saanut liikkumatilaa 3 000 – 6,5 000 ha.

    Metsätöiden kannalta, jos sitä tekee, niin yhtenäinen alue on plussaa. Suurin palstojen etäisyys toisistaan on 65 km. Harkinnassa on panna tuo ”etäpalsta” myyntiin, koska ei siellä tule käytyä työssä. Jotain istutusta on tullut, mutta päivittäinen kulku raivaukseenkin tuntuu vaikealta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)