› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilan yhtenäisyys

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Metsätilan yhtenäisyys

    Sent on: 28.7.2017, 18:00

    Usein metsänomistajien keskuudessa kuulee sanottavan, että naapuritilasta voi maksaa hieman ylihintaa. On kuulemma parempi omistaa yksi 90 hehtaarin metsätila kuin kolme erillistä 30 hehtaarin metsätilaa, jotka ovat esimerkiksi 30 km säteen sisällä.

    Mihin tämä perustuu? Ymmärrän yskän, jos esimerkiksi metsästysalueen muodostamiseksi halutaan saada tietty yhtenäinen alue. Toisaalta voidaan myös välttää useamman tieosuuskunnan kanssa operointi. Mutta ovatko nämä sellaisia asioita, jotta ollaan valmiit maksamaan jopa ylihintaa naapuripalstasta?

    Itse en ole havainnut puuta myytäessäkään eroa siinä onko myyntikohde yhtenäinen vai myydäänkö samalla kertaa muutamalta lähellä toisiaan olevilta tiloilta puuta. Eikö useampi erillinen tila tarjoa myös hajautusta esimerkiksi metsätuhoja ajatellen?

    Mitä mieltä olette, sana vapaa. Miksi naapurina olevasta tilasta kannattaa maksaa enemmän kuin tilasta joka on vaikka 20 kilometrin päässä kantakiinteistöstä?

    Tekijä
    Näätä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Petkeles Petkeles 29.7.2017, 10:41

    Käsittelykuvioiden koko on useimmissa tapauksissa vaikuttavampi asia kuin tilan koko.

    Gla Gla 29.7.2017, 10:59

    Tilan kokoa kasvattamalla saa useita kuvioita eli käsittelyalan kokoa kasvatettua.

    wanhajätkä 29.7.2017, 12:06

    Kyllähän se helpottaa kun iso ala on lähellä. Varsinkin ku koneiden kanssa saikkaa.Pakkasella ajelen motonkin aina pihaan. Helppoa huollella ja tuon kilometrisen ajelee työmaalle rullat pyörien niin onkin sitten kone lämmin alkaa töihin. Pari vuotta olen nyt voinu tehä töitä ”kotijalasta”. Nyt tullenee puolelta talvea palstan vaihto naapurikylään. Pittää panna vebastot kuntoon…

    Näätä 29.7.2017, 13:12

    Tiedusteltiin, että mitä se sellainen ylihinta oikein on. Jokaisella sijoittajallahan on sijoitukselle oma tuottovaatimus tietyn riskin sijoitusinstrumentissa. Ylihintaa on maksettu silloin kun sijoitus on tappiollinen tai ei saavuta asetettua tuottovaatimusta.

    Nimimerkiltä pihkatappi tuli ensimmäinen perustelu alkuperäiseen kysymykseen, mihin itse pystyn samaistumaan. Tuon voi kääntää myös niin päin, että jos omistaa tilan johon ei ole alun perin tieyhteyttä, mutta viereisen palstan oston myötä se syntyisi, voisi olla järkevää tyytyä sen verran alempaan tuottoon kyseisen tilan ostossa kuin mitä se nostaisi alkuperäisen tilan arvoa.

    Vielä noista metsänhoitokustannusten säästöistä yhtenäisellä tilalla. Jos päivässä hoitaa vaikka 1 ha taimikkoa niin miten kustannuksissa säästää tilanteessa missä tila on yhtenäinen verrattuna tilanteeseen missä kolme erillistä tilaa lähellä toisiaan? Varsinkin jos teettää metsänhoitotyöt ulkopuolisella, ei hinnassa ole eroa.

    En siis ole huomannut eroa puunmyyntituloissakaan sen välillä onko tila yhtenäinen vai erilliset tilat lähellä toisiaan. Riippuu tietysti, minkä kokoisesta leimikosta puhutaan eli onko kauppa tarpeeksi suuri jottei siinä moton ja ajokoneen siirtokustannukset paljoa paina.

    Petkeles Petkeles 30.7.2017, 09:39

    Minulla on tiloja joilla on keskimäärin hehtaarin kuvioita ja tiloja joilla on keskimäärin kymmenen hehtaarin kuvioita. Jostain syystä leimikon teko ja hoitotöiden suunnittelu aiheuttavan vähemmän päänvaivaa noilla isommilla aloilla.

    Gla Gla 31.7.2017, 06:02

    En tiedä, milla tahdilla Näätä puuta myyt, mutta vertailukelpoisten hintojen saaminen on ainakin muille kuin suurten tilojen omistajille hankalaa tai käytännössä mahdotonta. Kun hinnat vaihtelee myynnin ajankohdan mukaan, leimikon koon mukaan, puutavaralajien mukaan yms. muuttujien mukaan, on noiden vertaileminen faktapohjalta käytännössä itsensä pettämistä. Vain ostaja tietää, milloin kyse on puuntuottajan näpeissä olevasta asiasta ja milloin muista tekijöistä. Toki toisessa ketjussa RR:n mainitsema aivojen toiminta (valtaosa päätöksistä tiedostamattomia) on tuttu juttu, siksi oleellista onkin tunnistaa se, mitä tiedän ja mitä en tiedä. Pahinta on mielestäni luulla tietävänsä. Siksi itse ainakin sallin itselleni näppituntuman, tunteen tms. määritelmän mukaisen päätöksentekotavan käytön, koska kukaan ei pysty läheskään kaikkia asioita laskemalla oikein laskemaan, kun lähtötiedoissa on liikaa tuntemattomia muuttujia.

    Parasta mahdollista tietoa on syytä käyttää, mutta kun paras mahdollinen tieto sisältää liikaa epätarkkuutta, on syytä olla luottamatta sellaiseen laskentaan.

    Gla Gla 7.8.2017, 08:32

    Näätä: ”Tiedusteltiin, että mitä se sellainen ylihinta oikein on. Jokaisella sijoittajallahan on sijoitukselle oma tuottovaatimus tietyn riskin sijoitusinstrumentissa. Ylihintaa on maksettu silloin kun sijoitus on tappiollinen tai ei saavuta asetettua tuottovaatimusta.”

    Pahoittelut kapulakielestä, mutta asiassa on paljon reunaehtoja ja niitä pyrin nyt mahdollisimman täsmällisesti huomioimaan ja siksi tekstistäni tulee luettavuudeltaan hiukan raskasta.

    Tappiolliseen sijoitukseen en tietenkään pyri, vaikka sellainenkin tulos on aina mahdollinen. Asetettu tuottovaatimus sen sijaan on kiinnostava kysymys. Kun markkinoilla turvallisista kohteista (kuka tahansa voi sijoittaa rahojansa ilman sen alan asiantuntemusta) tällä hetkellä saa käytännössä nollakoron, pitää katseet kohdistaa muualle. Ja kun pelikenttä on ainakin minulla huomattavan rajallinen (osakkeet yms. paperit ei vaan kiinnosta ja se heijastuu tietysti kykyyn toimia sillä alalla), tuottovaatimus määräytyy pitkälti sen perusteella, mihin siinä markkinatilanteessa katson jäljelle jäävillä aloilla olevan mahdollisuus. Toisaalta kun minkäänlaista pakkoa ei ole investoida (esim. juuri tällä hetkellä elämässäni on muut asiat ajankohtaisia, vaikka metsätalouden laajentaminen onkin pitkän aikavälin tavoite), mutta rajanaapurin ostaminen on tilaisuutena harvinainen, tulee sellaista harkittua hiukan eri lähtökohdista kuin muita myynnissä olevia tiloja.

    Hyödyn luotettavaa määrittelyä (myös jo omistettavan tilan osalta) en minä yleensä pysty tekemään (eri asia kuin aiheutuva hyöty), joten käytännössä näppituntuma kaupan vaikutuksesta uuden tilakokonaisuuden hoitoon on peruste, jolla päätös tarjouksen jättämisestä sillä korolla hinnoiteltuna, jolla kaupat todennäköisesti toteutuu. Täytyy huomioida, että te satoja tai tuhansia hehtaareja eteläsuomalaista rehevää metsää hallinnoivat näette yhden rajanaapurin hankkimisen merkityksen hiukan erilaisena kuin tällainen metsätalouden harjoittamisen uransa alussa oleva, kiireisintä lapsiperheen arkea elävä palkansaaja, jolla ei ole taustalla perintömetsiä tai -rahoja. Edelleen täytyy muistaa erään nykyään kai vajaat 2000 ha omistavan alan tunnetun toimijan uran alku eli kaksi tilaa, pinta-alaa suunnilleen 20 ha. Hän pitää tärkeänä yhtenäisten tilojen muodostamista. Toki ajat ovat muuttuneet tämän kaverin uran alkuajoista, mutta periaate ei.

    Makarov 7.8.2017, 18:43

    Tuossa tarjottiin rajalta mahdollisùtta ostaa mutta en käyttänyt sitä. Myyntihinta olisi ollut käyvän ja kokonaisarvon välimaasto. Elikkä ei niin paha. Mutta luotin omaan arvioon joka sanoi että se olisi liikaa ja sanoin ei.

    Toki yhtenäiset isot palaset ovat hyviä mutta jos pystyy samalta suunnalta esim. Muutaman kilometrin säteeltä ostamaan useampia palstoja. Siinä on sitten hyvä yhdistellä puukauppoja useammalta tilalta. Itsellä hyviä kokemuksia tällaisesta.

    Pete 11.8.2017, 10:18

    Leimikoita voi kyllä yhdistää vaikka palstoilla olisi etäisyyttä 200 kilometriä. Huonompikin talviharvennus on mennyt kohtuuehdoilla kaupaksi kun siihen yhdistyy maukas kesäaukko 200km päässä.

    Gla Gla 11.8.2017, 23:22

    Mutta hinnoitteliko ostaja kesäaukon yksikköhintoihin huonon talviharvennuksen eli olisiko kesäaukon hinnat olleet paremmat ilman talviharvennusta? Sitä tuskin tiedämme, koska ostajan hinnoitteluperusteita ei meillä ole tiedossa. Kauppamenetelmän kannattavuudesta emme siis tiedä mitään. Vain sen, että talvikohde meni kaupaksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
1 2 3