› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 129)
1 2 3 … 11 12 13

  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Sent on: 2.12.2017, 14:34

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

    Tekijä
    Mardy
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2017, 12:25

    Verrattuna pankin myymään korkosuojaan, halvempi tapa suojautua korkovaihteluilta on lainan tasaerä (sis. koron ja lyhennyksen).

    Puuki 10.12.2017, 12:28

    En usko että korkotaso olisi jäänyt pysyvästi ~ nollatasolle. Ei suursijoittajatkaan ostaisi velkakirjoja miinuskorolla, jos se olisi todennäköistä.  Jos on mielenkiintoa tutustua korkomarkkinoiden käyttäytymiseen tarkemmin , niin kannattaa tutustua esim. Talsan Hurrin kirjoitukset siitä kuinka nykyään ei päde enää entiset koron määrittämisen perusteet .

    Puun reaalihinnan kehittymisen trendi on ollut laskeva jo pidemmän aikaa. Varsinkin kuitupuun osalta hinta on romahtanut. Mutta sitä on kompensoinut  osittain kasvun nopeutuminen. Myös parempien alkuperien käyttö metsänuudistamisessa lyhentää kiertoaikaa melko paljon. Kustannusten karsiminen sopivin kohdin mm. omatoimisella metsänhoidolla ja kemeratuen käyttömahdollisuus myös taimikon varhaishoitoon lisää kannattavuutta sekin jonkin verran. Luontaisen uudistamisen käyttö ja viljelyn+luontaisen yhdistäminen niille sopivilla kohteilla vähentää myös aloitusvaiheen kuluja kunhan kohde on niiden käytölle muuten sopiva.

    Planter Planter 10.12.2017, 14:19

    Jostain luin, että Suomen kansantalouden velka kokonaisuudessaan on noin 1300 miljardia euroa, valtio, kunnat, yritykset, pankit, kotitaloudet. Yhden prosenttiyksikön muutos korossa ylöspäin on 13 miljardia, vaikutukset tulevat tosin viiveellä, kun lainoja uusitaan ja Suomessa tilanne on sentään hyvä, muihin maihin verrattuna. Usean prosenttiyksikön koron nousu hyydyttäisi maailmantalouden täysin.

    Eiköhän metsäkaupoissa kannata käyttää 1…3 prosentin korkokantaa? Toinen hyvä vaihtoehto on Jessen malli, haistattaa pitkät ”korkonysväreille” ja ostaa hyvää metsää, kun sattuu saamaan mielestään kohtuuhintaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2017, 14:23

    Jos talouskasvu piristyy, eikö rahan kysyntä kasva ja sitä myöten korot? Kasvu vaan tuppaa olemaan pirteintä nyt Aasiassa ja seuraavaksi varmaan Afrikassa, ei meillä niinkään.

    Planter Planter 10.12.2017, 14:46

    Tämä korkeasuhdanne on kuulemma lopuillaan Euroopassa, Suomi pääsi mukaan jälkijunassa. Euroopan talouskasvu hyytyy, eikä väestöltään ikääntyvässä maanosassa ole näkyvissä merkittävää nousua pidemmällä aikavälilläkään. EKP nostaisi ohjauskorkoa, leikatakseen kulutusta, jos talous alkaisi ylikuumentua, sellaista ei näy horisontissa. Näillä mennään!

    Visakallo Visakallo 10.12.2017, 17:47

    Bitcoinista ja muista vastaavista hölynpöly-valuutoista paketoidaan jo johdannaisia samaan tapaan kuin läpimädistä amerikkalaisista asuntolainoista juuri ennen vuoden 2008 romahdusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.12.2017, 17:48

    Juu, kannattaa myydä bitcoinit pois jos niitä sattuu omistamaan.

    Puuki 10.12.2017, 18:04

    Mutta mitä pitäisi päätellä siitä, kun korot ei nouse, inflaatio pysyy myös alhaalla ja se tapahtuu puoliväkisin ? Jos tilanne jatkuu entisellään, niin rahan arvo kasvaa eikä heikkene kuten normaalissa inflaatiokehityksessä tapahtuu. Reaaliomaisuuden arvo laskee jossain vaiheessa ja lopuksi isoraha korjaa potin ostamalla halvalla, kuten on ennenkin kriisiaikoina tapahtunut.

    Planter Planter 10.12.2017, 18:25

    Jonkinlainen omaisuuden myyntipaniikki tarvittaisiin, jotta reaaliomaisuuden arvo alkaisi laskea, pelko, että menettää rahat. Osakemarkkinoilla se on mahdollinen ja todennäköinen. Osakkeet ovat muutettavissa rahaksi sekunnin murto-osissa.

    Raha kuitenkin hakeutuu turvasatamiin, jollainen metsä on. Puut kasvavat lama-aikanakin, samoin asuntoja tarvitaan asumiseen.

    Metsärahasto voi kuitenkin käyttäytyä osakemarkkinoiden tavoin, koska osuuden omistajan näkökulmasta rahaksi muutettavuus on näennäisen helppoa, pari klikkausta. Tosin niillä on sääntöjä, jotka estävät pakkomyynnit paniikkitilanteessa, eli rahaa ei välttämättä saa ulos kovinkaan nopeasti…tai ei ollenkaan.

    Näin eräällä rahastolla:

    Sen lisäksi mitä sijoitusrahastolaissa säännellään rahastoyhtiön velvollisuudesta keskeyttää rahasto-osuuksien lunastus,
    rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien lunastukset, jos rahastoyhtiön käsityksen mukaan rahaston rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus, etu tai muu painava syy sitä erityisesti vaatii.
    Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

    1) rahaston arvonlaskenta on
    estynyt tai vaikeutunut rahastoyhtiöstä riippumattomasta syystä,

    tai
    2) jokin poikkeuksellinen tapahtuma häiritsee finanssi-
    tai kiinteistömarkkinoiden toimintaa. Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien lunastukset myös tilanteessa, jossa rahastoyhtiö voisi joutua myymään rahaston varoja
    käypää markkina-arvoa merkittävästi alhaisemmalla
    hinnalla.

    Puuki 10.12.2017, 19:52

    Uusjako tapahtuu kriisiaikoina kuten esim. 90-luvun alussa . Mm. asuntojen hinnat laski reippaasti ja pankit otti niitä haltuunsa ja möivät eteenpäin , ja monet yritykset menetti omaisuutensa samalla tavalla . Sama toistuu taloudessa epätasaisin väliajoin milloin heikommin ja milloin vahvemmin . Nytkin on kyse lähinnä aikataulusta : pörssikurssit on nousseet ennätyskorkealle  mutta kukaan ei tiedä varmasti milloin ne tulee taas alas. Metsäpuoli ei ole erillinen saareke siinä kehityskulussa.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 129)
1 2 3 … 11 12 13