Keskustelut Metsänomistus Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Tämä aihe sisältää 129 vastausta, 33 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi tamperelainen 1 vuosi, 8 kuukautta sitten.

Esillä 9 vastausta, 121 - 129 (kaikkiaan 129)
  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

  • Kalle Kehveli

    Metsät on pahassa kuplassa, tullaan näkemään 10 vuoden sisään 40% pudotus. Se nähdään heti, kun sellun menekki tyrehtyy, ja tapahtuu ilman korkomuutoksiakin.

    Timppa

    Eihän sellun menekki voi tyrehtyä.  Siitä pitävät hygieniastaan huolehtivat kehittyvin maiden kansalaiset ja postimyynti.  Turha odotella mitään romahdusta.  Päin vastoin.  Kehitetään uusia puupohjaisia tuotteita.

    Jovain

    Niin hyvä malli kuin Timpan malli onkin, menestyy ja kehittyy, mutta ei kuitenkaan yllä bisnesluokkaan. No, tuskin niin oli tarkoitettukaan. Jos pudotus tulee, Timppa menestyy ja voi hyvin tulevassakin. Kuplan puhkeaminen ei voi tarkoittaa paljoa perinteisessä, mutta bisnesluokassa sitäkin enemmän. Mistäpä sitä enemmän otat, sillä eihän epäterve kilpailu etuuksineen ja arvon lisäyksineen voi sitä tarkoittaa, kun vaihtoehtona on alkutuotannon alasajo ja maksattaminen. Tämäkin vain siksi, että uusjaossa mennään joka tapauksessa. Kurjistamalla saadaan jaettavaa enemmän?

    Kalle Kehveli

    Sijoitusrahastot / välittäjät ovat tehneet metsästä ”osakkeen”, jonka arvoa pumpataan ylös ja katsotaan kenen perse kestää, kenelle jää mustapekka kouraan. Puun tuotanto on vain sivuseikka. Tämä vääristää markkinoita rajusti, ja tekee puuntuottajan elämästä tukalaa. Mutta vanha totuus on, älä taistele markkinoita vastaan, vaan mene niiden mukana. Silloin pitää itsekin toimia markkinoiden tavoin menestyäkseen.

    mehtäukko

    Juuri noin on käynytkin!

    Siksipä puuntuotantoa lähtökohtanaan pitävän pitäisi pitää nuppi kylmänä, eikä hairahtua hurvitteluun. Realistiset lähtökohdat tilakauppojen vaiheissa on ensimmäinen etappi.

    Sen jälkeen oikeat liikkeet turhia sellaisia vältellen.

     

    Perassic Park Perassic Park

    FIM:n entinen pääomistaja joskus vuosia sitten tokaisi: Rahastobusiness on markkinointibusinesta! -paino oli jälkimmäisellä business -sanalla.

    Metsärahastoja myydään kansalle tunteisiinvetoavasti huojuvilla Kareliaanisilla ikihongikon kuvilla ja perään ala metsänomistajaksi!

    Tosiasiassa asiakas ei osta metsää vaan rahasto-osuuksia. Jos merkintäpalkkio on 4%, ei tämä ole lopullinen totuus, vaan varoilla hankittavasta tilasta maksetaan vielä varainsiirtovero 4%. Merkintäpalkkio menee rahastoyhtiölle ja varaisiirtoverot maksetaan osuudenomistajien pussista. Metsärahastosijoittaja aloittaa siis n. 8% takamatkalta, esim suoraan osakesijoittajaan verrattuna.  Matkanvarrella otetaan se 2% tuotoista hallinnointikuluja ja vielä kauniiksi lopuksi lunastuspalkkio osuuksia myytäessä.

    Osuudenomistajat ihmettelevät miksi rahastojen geelitukat ajelevat Porscheilla, mutta me osuudenomistajat Nissaneilla.Tunnettu totuus on ja on aina ollut rahastoihin hakeutuvan ns. tyhmää rahaa.

    Sisäänvirtaava raha ”pakottaa” sijoittamaan. Seikka joka näkyy metsätilamarkkinoilla jatkuvana hintojen nousuna. Rahastoyhtiöille tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä heidän ansaintamalliinsa ei suoraan vaikuta miten asiakkaiden omaisuuden arvo kehittyy. Sen sijaan mahdollisimman suuri sijoitusmassa, -sisään saatu rahasto-osuuksien määrä, vaikuttaa suoraan hallinnointipalkkion määrään.

    Metsärahastot ovat luoneet ikiliikkujan tavallaan. Eri rahastoihin sisääntuleva raha lisää kasvattaa ostoaktiviteettia markkinoilla, mikä puolestaan nostaa myytävien metsätilojen hintoja, mikä taas puolestaan nostaa metsärahastojen metsäomaisuuden kirjanpidollista arvoa.  Tämä taas saa uutta rahaa virtaamaan rahastoihin ja pyörä pyörii..

    Kunnes jonain päivänä markkina muuttuu, jolloin ikiliikkuja pysähtyy.

    Rahastomuotoinen metsäsijoittaminen on näin  pilannut metsäkauppamarkkinan ns. perinteisen metsäsijoittajan kannalta.

    Tätä markkinamekanismia pyörittää alhainen korkotaso osaltaan. Ilmiö on

     

     

     

    tamperelainen tamperelainen

    PP teki metsärahastoille ”ruumiinavauksen”.Metsärahastoja erityisesti rasittaa vielä varainsiirtovero,metsäomaisuuden todennäköinen yliarvostus,huono likvidisyys.Parasta kuitenkin pienempi riski vrt johonkin eksoottiseen rahastoon. Kuitenkin tyhmä raha hakeutuu sijoitusrahastoihin.Pankit lähestyvät jatkuvasti ja pyrkivät rahastojen markkinointiin

    Pörssinkin kurssit nousseet vuosia ja romahdusta ennustettu 1 -2 vuoden sisään.Kuitenkin perinteinen Helsingin pörssin yhtiö,joka hyvä osingon maksaja,voisi olla oma suosikki.

    Puuki

    Metsärahastot kuuluu samaan sarjaan kuin  erään pankin joku vuosi sitten  markkinoima ”pääomaturvattu talletus”, jossa piti talletuksen lisäksi tallettaa pankille menevä 6 %:n ylimääräinen jollain ihme nimikkeellä oleva summa. Jos rahastoihin haluaa sijoittaa, kannattaa ehkä valita pienillä kuluilla oleva passiivinen rahasto ja ostaa sitä pienissä erissä.

     

    tamperelainen tamperelainen

    Esimerkki Ruotsista rahapolitiikan vaikutuksesta kiinteistömarkkinaan.Syksyllä siellä päätettiin kiristää suurien lainojen takaisinmaksua.Nyt muutamassa kuukaudessa asuntojen hinnat laskeneet 6 – 8 %.Ruotsissa monien mielestä ollut asuntojen hintakupla

Esillä 9 vastausta, 121 - 129 (kaikkiaan 129)