Keskustelut Luonto Metsätuhotietoa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa. Metsätieteen päivä 20.10. keskittyy metsätuhoihin. Rekisteröidy etäosallistujaksi Zoom-kokoukseen 15.10. mennessä.

    http://www.metsatiede.org/uncategorized/metsatieteen-paiva-20-10-2020-metsien-terveys-nyt-ja-tulevaisuudessa-jarjestetaan-etakokouksena/

    Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1144985

    Versosurma kurittaa männiköitä Pohjois-Suomessa – pahimmillaan sienitauti voi tappaa kokonaisia metsiköitä pystyyn.

    Versosurmaa näin jonkin verran Suomussalmen korkeudella viime kesänä, kun ajelin 5-tietä ja kävin Puolangan Paljakalla. Etelämpänä en ole havainnut.

    Metsien kunto taitaa kuitenkin olla hyvä, sillä ainakin kuusi on nyt täällä vahvassa kunnossa ja kasvanut pari viime vuotta ennätystahtiin. Vanhoissa kuusissakin näkyy reilut pituuskasvut ja nuoremmissa jopa metrisiä.

    Varmasti lämmin kesä 2018 on ollut siihen vaikuttamassa ja roudattomat talvet. Männyissä oli ennätys pituuskasvut 2019. Tänä kesänä jäivät paikoin puoleen viime vuotisesta. Hieskoivuja vuosikymmeniä vaivannut koivun ruoste (lehdet alkaa ruskistua jo elokuun alussa) myöskin loppui 2018 kuivuuteen eikä sitä ole näkynyt tänäkään kesänä johtuen alkukesän kuivuudesta.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tutkimuksessa otettiin 600 juurinäytettä harvennetuista mäntymetsistä moreenimaalla Etelä-Ruotsissa. Kävi ilmi, että vajaassa 20 prosentissa männyistä oli tyvilahoa. Aikaisemmassa tutkimushankkeessa kartoitettiin männyn tyvilahon esiintyminen riskialttiilla alueilla: uudistettu maatalousmaa, jossa hiekkaa ja korkea pH-arvo. Siellä noin 90 prosentilla männyistä oli tyvilahoa.

    http://www.atl.nu/skog/ny-forskning-rotrota-i-var-femte-tall/?

    kim1

    Missä sijaitsee Uusi-Kylä… ? Uusikylä nimisen paikan kyllä tiedän koska siellä tuli lapsena joskus mummolassa käytyä….

    Puuki

    ”Spora” levittää myös männyn juurikääpää. Olisko tuo sitten mäntypora. Kuusellehan se oli se kuusipora haittaeläimenä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Missä se Uusi-Kylä luki?

    spor = itiö

    kim1

    Heh..,siinä metsälehden uutisessa..p.s.ei mene hyvin siellä Uudenkylän suunnalla ..kuusipora syö kuuset ,ja männyt miltei sata varmasti hirvet.(etä palstani sijaitsee siinä lähellä Orimattilan puolella…)..

    Puuki

    Sporahan on ratikka.  Pitäisi sen verran espoolaisen tietää 🙂

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oli ihan opettavainen Metsätieteen Päivä. Esitelmät ml. pari hirviaiheista esitystä tulevat tallenteina nettiin jossain vaiheessa.

    Kanadalainen pääpuhuja Allan Carroll kertoi siitä, miten vuoristoniluri-niminen kaarnakuoriainen (mountain pine beetle, Dendroctonus ponderosae) tappoi ensin mäntyjä mantereen länsirannikolla ja hyppäsi sitten tuulten mukana Kalliovuorten itäpuolelle. Siellä koettavat hillitä sitä ettei menisi koko mäntyvyöhyke nutulleen, aina Atlantille saakka. Syynä laajaan tuhoon oli se että metsäpalojen puuttumisen ja hakkuutapojen takia (suosittiin yhtä puulajia, ei avohakkuita, kaikki vanhoja järeitä puita) tuholle altista samankaltaista metsää oli suuria pinta-aloja. Hänen viestinsä oli siis, että jos halutaan tuhoja vastaan kestävä metsä, siinä pitää olla mahdollisimman paljon vaihtelua.

    Toinen, aika ikävän oloinen tuholainen, joka on jo löytynyt Suomestakin ja joka on tehnyt pahaa tuhoa Saksan männiköissä, on etelänversosurmasieni (Sphaeropsis sapinea). Erittäin vaikea tunnistettava ja torjuttava, ja tutkimus asiasta on alkuvaiheessa. Männyn voi altistaa tuhon puhkeamiselle esimerkiksi tyvilaho tai kuivuus. Tautia aiheuttava sienilaji on puissa piilevänä, ja muuttuu tappavaksi puun heikennyttyä tarpeeksi. Kuolleiden puiden poistaminen voi tässä tapauksessa pahentaa tautia, koska varjostus vähenee ja kuivuus pahenee jolloin loputkin puut metsiköstä kuolevat.

    Tästä esityksestä hyppäsin Wikipediaan ja opin sen hauskan yksityiskohdan, että Saksassa eli 1800-luvulla sienitieteilijä nimeltään Karl Wilhelm Gottlieb Leopold Fuckel. Hän nimesi ilmeisesti sienilajeja kuten ruotsalainen Linné konsanaan kasvipuolella, ja lajeja nimettiin myös hänen mukaansa, kuten harmaahome Botryotinia fuckeliana tai mustakorosieni Neonectria fuckeliana.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.metsatiede.org/metsatieteen-paiva-20-10-2020/

    Aloitussivulla on linkit aamupäivän esitysten tallenteisiin ja tiivistelmäkirjaan. Kirjasta löytyy varmaan helpoiten kiinnostavimmat aiheet, joihin voi sitten perehtyä katsomalla tallenteita.

    Kerhojen tallenteet löytyvät, kun klikkaa yläreunan valikosta Klubit ja menee siitä eteenpäin eri kerhojen omille sivuille. Metsänhoitoklubilla oli hirvituhoasiaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)