Etusivu Keskustelut Tekniikka Metsätyön historiaa ja opetusta

Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 13 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi metsä-masa 2 kuukautta sitten.

26 vastausta (näytetään 1-10)
  • Metsätyön historiaa ja opetusta

    Minua on aina kiinnostanut metsätyö eri muodoissa ja varsinkin metsurit 70-80luvuilla! Täällä palstalaisissa on varmasti alan ammattilaisia/valveutuneita harrastajia jakamaan mielipiteitä työtekniikoista r saha niin kuin moottori saha hakkuusta. Onko esim raivaussaha työtekniikka muuttunut 80luvulta? Minun käsittääkseni ei hirveästi! Sahat ja varusteet kehittyneet kylläkin! Olisko noin että 80-luvun metsuri tänä päivänä näillä nykysahoilla pääsisi parempiin työsuorituksiin mitä silloin? Paljonko silloin esim 80-luvulla raivattiin päivätuotoksia vaikeissa kohteissa keskimäärin! Laitetaan hyvät keskustelut ja intot käyntiin:)

  • hemputtaja

    Varman pääsisi 80-luvun metsuri parempaan tulokseen ainakin hakkuulla. Tosin ei luultavasti sahan vuoksi. On tullut käyteltyä mökkihommissa sahaa/70 -luvun puolesta välistä. Nyt se on sipannut, mutta kun toimi kyllä puru lensi.

    80 -luvulla taisi olla vielä voimassa (ainakin osan vuosikymmentä) perusmenetelmänä pinnanmyötäinen karsinta ja määrämittakatkonta eli kyllähän siinä tuotos tippui. Tosin kyllä niitä tappeja jäi, ei niistä oikein kukaan viitsinyt enää niuhottaa. Lisänähän nekin olivat kuutioissa.

    arto

    Onhan muutosta tapahtunut ne kovat metsurit noilta ajoilta. Ovat nut eläkeukkoja, Raha muuttunut markasta euroksi, kaikki elämässä kallistunut, Työ kartat kulkee mobiilissa, Itsellä kokemus työn tehokkuus kasvanut, Tuolloin nuoruuden into ja sekoilu muuttunut määrätietoiseksi tekemiseksi, Metsät tuottaa enempi puuta(ilmastomuutos) eli sahattavaa riittää.

    kuusessa ollaan

    Täytyy olla iloinen, että ehdin käydä metsurikurssin siihen aikaan 80-luvun puolivälissä, kun metsurityö oli kehittynyt huippuunsa ja koneet olivat vasta tulossa harvennuksille. Niitä oppeja ja pohjatietoa on voinut paljon hyödyntää lyhyeksi jääneen metsuriuran jälkeen. Vaikka konehommat veivät suurimman osan metsäalan työurasta, sen rinnalla on hankintahakkuut olleet aina mukana.

    Vielä ehdin jopa hakata määrämittaista kaksmetristäkin uran varteen kasattuna, sen jälkeen oppi arvostamaan kolmosen ja pitkän kuidun menetelmiä.

    Tolopainen

    Yksityismetsiin rakennettiin valtaosin tiet vasta 70-ja 80-luvulla ja senjälkeen alettiin tekemään aukkoja. Metsänraivaukset olivat vielä työttömyystöitä 70-luvulla, eikä raivaussahoja käytetty, kuin vuosikymmenen loppupuolella. Saattoi vesurihimmissa olla ajankuluttaminen porukalla pääasiassa. Raivauksia tekivät muutaman miehen porukat, johon yksi piti olla siltä tilalta, jossa raivausta tehtiin. Valtio maksoi viulut.

    Syrjälä Jari

    Tuosa muistelin kun joskus 80-luvun alkuvuosina pikku nassikkana pääsin äidin mukana katsomaan isiä palstalle missä sahasi! Isä oli tuolloin Metsäliiton metsureita! Tuosa yksi päivä sitten muisteltiin niitä aikoja isin kanssa! Isä kertoili että 60 luvulla oli isällä joku homelite! Sano että kun pirtistä kantoi mehtään niin pelasi jollain lailla silloin! Silloin 60 luvulla oli vielä kirveskarsinta käytössä! Muistan kun sain kokeilla joskus 84 vuonna isin husqia 238 oli tuolloin malli! Ne makkaran paisto hetket ja metsän/pihkan tuoksun voin vieläkin haistaa! Joskus myöhemmin vähän isompana pääsin haistelemaan myös metsureiden kahvitulille juttuja jne.. sieltä set innostus vieläkin juontunee joka vaihtui sitten metsurin ammattiin!

    uudehko metsänomistaja

    Vähäisellä kokemuksellanikin muistan 60-luvun leimikoiden hakkuiden ruokatauot. Aina oli jollakin aikaa kaataa pihkamänty ja tehdä tulet. Tulille kaikki lähileimikon työntekijät kokoontuivat aterioimaan omia eväitään. Jokaisella oli eväänä voileivät ja maitopullo. Voileipää käristettiin tulilla ja muistan vieläkin sen mustuneen rasvaisen ruisleivän ihanan maun. Selvitettiin samalla päivän uutiset ja muut ajankohtaiset tapahtumat ilman tulenpalavaa kiirettä.

    Milloin metsätyöhön tuli nykyinen kiire? Kenelläkään ei taida nykyjään olla aikaa tulistella lounastauolla?

     

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Olihan se minullakin Homelite XL12 v1965 ostettu. Hyvin kaatui puut, ei kestänyt ketju karsimista. Mainostettiin ensimmäisenä kevytsahana, tyhjäpaino 6,7kg. Nykyisin kun sahan tyhjäpaino on sitäluokkaa, niin ollaan menossa todella jytyyn metsään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija harrastelija

    Minä olen lähinnä harrasteluna / hyötyliikuntana tehnyt metsätöitä 1980-luvun jälkeen. Tällä ajalla ei ole juuri tapahtunut kovin suurta muutosta. Raivaussaha on ehkä vähän tullut helpommaksi osaksi valjaiden kanssa. M.sahakin lienee vähän keventynyt ja ketju kaventunut.

    Mutta kun mennään hiukan taaemmas, jolloin olen niitä etuoikeutettuja, että aloitin kaarisahalla, kirveellä ja kuorimaraudalla, niin siitä on kyllä tullut muutosta!

    Metsätyö on olllut aina urakkatyötä. Sullä tavalla on puu saatu halvemmalla. Kk-, viikko- tai tuntityönä saattaisi puun tekohinnat olla toisenlaiset! Kiire tulee siitä, että pitäisi saada enemmän lyhyessä ajassa. Veikkaan, että ammattimetsuri on palstalla ehkä 6 tuntia. Entä, jos palstalla olisikin 8 tuntia? Siinähän olisi aikaa pitää lounastaukokin.

    Jätkä

    Ruokatauko kannattaa pitää, mutta se ei kyllä voi oikeastaan olla kuin 10 – 20 min. Talvellakaan ei oikein kannata tehdä tulia metsään, eikä käristellä makkaraa. Tuttu on kyllä ruisleipäsiivun lämmittäminen nuotiolla niin, että voi sulaa leivän sisään. Kyllä se hyvältä maistuu.

    Urakalla tehtynä metsätyön taksarakenne on sellainen, että siinä ei ansioille oikein pääse, jos on vain tekevinään. Siinä on oltava turbo päällä lähes koko ajan.

    Kyllä siinä pitää heilua, jos ensiharvennusta kasaa pystystä 15 – 20 kiintoa. Menee siinä aikaa 4 tai kahdeksan tuntia, niin aika puhki on normaali ihminen sen suoriuksen jälkeen.

    Tynkäkarsintaa alettiin metsureille opettamaan jo kuusikymmenluvun loppupuoliskolla. Itse pääsin sinuiksi sen kanssa vuonna 69.

    Kuten harrastelija, olen kyllä käyttänyt kaarisahaa, kirvestä ja vuolurautaa. Kaarisahasta en tykännyt yhtään, kirveen käytössä olin mestari, samoin keväällä parkkauslanssissa pärjäsin todella hyvin.

    Kyllä ennen oli metsurien palkat paljon paremmat kuin nyt, ainakin jos verrataan minkä tahansa muun ansiotyön palkkaukseen.

    Tolopainen

    Nykyisin tiedetään energian saannista paljon enemmän kuin ennen, jolloin metsureilla oli aivan väärät eväät kuten liikaa rasvaa. Jos tekisin metsätöitä perehtyisin oikeaan ravintoon ja energian saantiin. Metsätöissä jokainen euro perustuu omaan työhön välineet ovat vain apuna. Siksi oma tankkaus on kaikista tärkein ja tarvitaan nopeita hiilihydraatteja, joista saa heti energiaa, turha metsään on liikaa rasvaa kuljettaa, ei vyötäröllä eikä muuten.

26 vastausta (näytetään 1-10)