Keskustelut Tekniikka Metsätyön historiaa ja opetusta

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Metsätyön historiaa ja opetusta

    Minua on aina kiinnostanut metsätyö eri muodoissa ja varsinkin metsurit 70-80luvuilla! Täällä palstalaisissa on varmasti alan ammattilaisia/valveutuneita harrastajia jakamaan mielipiteitä työtekniikoista r saha niin kuin moottori saha hakkuusta. Onko esim raivaussaha työtekniikka muuttunut 80luvulta? Minun käsittääkseni ei hirveästi! Sahat ja varusteet kehittyneet kylläkin! Olisko noin että 80-luvun metsuri tänä päivänä näillä nykysahoilla pääsisi parempiin työsuorituksiin mitä silloin? Paljonko silloin esim 80-luvulla raivattiin päivätuotoksia vaikeissa kohteissa keskimäärin! Laitetaan hyvät keskustelut ja intot käyntiin:)

  • Hiluxmetsuri

    Veikko Huovisen kirjan olen yhden lukenut ja myös elämänkerran varhaislapsuuden kauhuineen, mutta enpä ole metsuritarinoita tiennyt kirjoissa olevan. Kiitokset vinkistä🙂

    Syrjälä Jari

    Huovisen koirankynnen leikkaaja romaanissa on myös jälleenrakennus aikaa ja savotta töistä kirjoitettu! Veikko Räisänen on myös kirjoitellut kivoja kirjoja 70-luvun elämästä

    harrastelija harrastelija

    Nythän menee Huovisen ”Havukka-ahon ajattelija” taas TV:ssä. Ei siinä Lehtinen ole kyllä ainakaan pölkyn kuorimisesta saanut oikeaa tietoa, kun työntää parkkuuraudalla kuorta pois ylämäkeen !

    Päätalon metsurikirjat ovat 30-luvun laman ajalta, jolloin itse Päätalo poikasena joutui jättämään savotan, koska tienesti ei riittänyt muonaan! Eli jäi yhtiölle navastaan kiinni.

    Olen syntynyt samassa Jokijärven kylässä ja Päätalo oli isälle poikasena kaivanut pellon ojia ja kuokkinut uutta peltoa. Vastapalkaksi isä oli antanut mullin paistia ja luodikon.

    Metsätyössä ja rakennuksilla sekä myöhemmin kirjailijana Päätalo on ollut todellinen työmyyrä säästämättä itseään!

    harrastelija harrastelija

    Tuosta metsurin päivän pituudesta oma kokemus oli jo siltä ajalta, kun olin talvet opiskelemassa ja kesät sain olla Metsähallituksella entisessä työpaikassa. Vapusta syyskuun alkuun piti tienata seuraavan talven eläminen kaupungissa.

    Kesäksi oli varattu tekopalsta ja samalla tehtiin hoitotöitä päivän aikana. Keväällä oli istutusta aivan Juhannukseen saakka. Sitten alkoi vesakon ruiskutus reppuruiskella. Ruiskutus oli päivätyönä klo 7 – 16. Ruokailun jälkeen lähdettiin parin kaverin kanssa pöllin tekoon jota tehtiin niin kauan kuin jaksettiin. Eli kämpille lähdettiin joskus puolen yön jälkeen. Kerrankin yöllä joku pöllö oli niin äkäinen, että repulla piti huitoa kauemmas.

    Syrjälä Jari

    Veikko  Räisänen on kotoisin Taivalkosken Jokijärveltä. Kirjoittanut muutamia romaaneja

    metsä-masa metsä-masa

    Minulla ei omaa palkkaa ole hakkuutyöstä koskaan tullut, mutta hurjaa työn tekoa sain seurata läheltä. 90; tä luvun puolivälissä kun virma alkoi luopua vakituisista metsureistaan.

    Eräs veljesporukka oli iältään n. 30 – 35 vuotiaita, viisi veljestä siis miehet parhaassa kunnossa sai tiedon töiden loppuisesta ja siitä innostuneena alkoivat tehdä vauhdikkaasti n. 10 tunnin työ päiviä.

    Irtisanomisaikana ansiot kohosi n. puolella, aiemmin tilivälin keskiansio oli n. 400 mk kun loppuajan parhaat palstat hakkaajilla lähenteli jo 1000 mk / pv.

    Mukava huomio oli sekin kun työnjälki ei vauhdikkaasta työskentelystä huolimatta ei muuttunut huonommaksi, ” pojat oli ammattilaisia ”.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)