Keskustelut Puukauppa Metsävähennyspohjan määritys

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Metsävähennyspohjan määritys

    Myin pienen n. 1 ha tukkipuuleimikon viime keväänä kiinteistöstä, jossa metsä mökin yhteydessä. Kiinteistökaupan kauppakirjassa ei määritelty metsän osuutta erikseen. Nyt kun verotusajankohta lähenee, olisi tarve määritellä metsävähennyspohja. Olisiko kenelläkään vinkkiä mikä olisi järkevä keino tähän?

  • Visakallo

    Verottajalla tuntuu nyt olevan myös järjestelmäongelmia ainakin tonttien kiintöverojen perinnässä. Ovat ilmeisesti kadottaneet omia aikaisempia tiedostojaan, eikä asioiden oikaiseminenkaan tahdo onnistua. Ovat myös saaneet apulais-oikeusasimieheltä huomautuksen vuokratyövoiman käytöstä puhelinneuvonnassaan.

    Puuki

    Verottajan chattirobotti neuvoo metsäveroasioissa ja kertoo, että puun myyntiveron maksuvuosi määräytyy kauppakirjan allekirjotusajankohdan perusteella. Eipä taida kuitenkaan mennä niin. Ennen ainakin ratkaisevaa oli saadun kauppahinnan pv-määrä.  Eihän kauppakirjan perusteella kukaan tiedä pystykaupan loppuhintaa ennen mittausta eikä  perittävää veroakaan.  Nyt se pitänee ilm. arvata etukäteen ja maksaa kiltisti verot summassa .

    Köppäkynsi

    Tässä on selkeä ohje verottajalta:

    Maatilaan kuuluva muu kuin asemakaava-alueella oleva rakennusmaa (esimerkiksi ranta-asemakaavassa tai yleiskaavassa rakennusmaaksi varattu alue) katsotaan arvostamislain 29 §:n 2 momentin mukaan rakennusmaaksi vasta siitä lähtien, kun verovelvollinen aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. Jos rakennuspaikkavarasto luovutetaan tilakokonaisuuden yhteydessä maa- tai metsätalousmaana, rakennusmaaksi varattu alue tulee kiinteistöveron piiriin vasta siitä lähtien, kun uusi omistaja aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. Edellisen omistajan myynneillä ei tarkastelussa ole merkitystä.

    https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48453/kiinteist%C3%B6verolain-soveltamisohje2/

    isaskar keturi

    Selkeä ohje ja helppo meidän noudatettavaksi, mutta miten saisi verottajan noudattamaan? 🙂 Tuo noudattaa sitä samaa lain perusperiaatetta, että käyttötarkoitus ratkaisee verokohtelun. Ja siitä sitten tarkennettu, että asemakaava määrittää käyttötarkoituksen suoraan, muutoin käyttötarkoitus on alueen tosiasiallisen käytön perusteella.

    Kaikenlaista kummallista on. Itsellä on yhdellä tilalla joku mystinen maatalouden rakennuspaikka, josta lätkäistään joka vuosi ruhtinaalliset 70 senttiä veroa. En tiedä missä se on, mutta luultavasti joku vanha ladonpohja, jota ei enää löytäisi arkeologikaan. En viitti alkaa sen kanssa värkkään – menköön samaan konkurssipesään.

    A.Jalkanen

    Jos uusi omistaja (minä) on myynyt aikaisemmin rakennuspaikkoja, ostetut ranta-asemakaavaan merkityt rakennuspaikat laitettanee kiinteistöverolle. Ovat kyllä samassa rantakaavassa, mutta tällä hetkellä eri omistaja, joka ei ole vielä myynyt rakennuspaikkoja.

    Puuki

    Maatilaan kuuluva muu kuin asemakaava-alueella oleva rakennusmaa (esimerkiksi ranta-asemakaavassa tai yleiskaavassa rakennusmaaksi varattu alue) katsotaan arvostamislain 29 §:n 2 momentin mukaan rakennusmaaksi vasta siitä lähtien, kun verovelvollinen aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. 

    Selvä ohjeistus.  Eli jos vuokraa rakennuspaikan jollekin , niin kiinteistöverotus ei koske esim. n. 1 ha:n aluetta rakennuksen vaatiman välittömän tonttialueen ulkopuolella.  Mikähän olisi verottajan kanta asiaan ?

    Metsäkupsa

    Meillä oli aikaisemmin vuokrattu rantarakennuspaikka 3000 neliön tontilla, josta vuokralle antaja maksoi kiinteistöveron. Samainen neliömäärä on kiinteistöveron alaisena, kun omistan tilankin nyttemmin. Ei vaikuttanut muihin rantakaavatontteihin, jotka ovat rakentamatta. Eli vasta tontin myynti laukaisee saman tilan muille tonteille kiinteistöveron

    isaskar keturi

    Tuohon on lohdullista, että ainakin joku verotoimistossa on lukenut ohjeet.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)