Keskustelut Metsänhoito Metsäväki on vanhoillista!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)
  • Metsäväki on vanhoillista!

    Metsäalan tilaisuuksissa käydessäni minua ihmetyttää,miten van-
    hoillista porukka on vielä vuonna 2012.
    Lehtijutuissa muistetaan hehkuttaa miten tärkeitä metsän monimuotoisuus ja luontoarvot ovat metsänomistajalle.Valokuvassa poseerataan vanhassa metsässä.Kuvauksen jälkeen voikin moto saapua hakkaamaan se aukoksi.
    Tosielämässä luonto asiat muistetaan vain juhlapuheissa!Monellako uudistus alalla on edes minimi määrää jättöpuita?Tärkeät luonto kohteet tuhotaan,tai korkeintaan jätetään muutama m2 lähteen tai vastaavan ympärille.
    Eräällä taimikon hoito kurssilla sattui surkuhupaisa tapaus:
    Oli pari metrinen männyn taimikko ja harvennusta esiteltiin.Koko viiden hehtaarin alueella suurin puu oli 5 metrinen,7-8 cm paksuinen mänty,latvassa pieni tupsu oksia.Valta puuston alla kasvaneena sillä oli ikää n.100 vuotta.
    Kurssin pitäjä halusi esitellä taitojaan,vai mikä lie ajatus ollut?Hän alkoi sahata mäntyä poikki.Tylsä terä vain savusi,kun sahaaja painoi sitä kovaa puuta vasten.Hiki virtasi pullean sahaajan keholla ja tarjosi hän terää puuhun puolelta jos toiseltakin.Kotvan ähellettyään sai hän männyn nurin.Olipahan sekin maiseman rumennus korjattu pois!Samaan aikaan järjestäjä organisaatioiden mainos kamppanjoissa hehkutetaan monimuotoista metsäluontoa!
    Kyllä metsä väen olisi jo aika tulla tälle vuosituhannelle ja huomioida luonto arvoja,edes vähän.
    .

  • kisi

    Ei kun meni! Oli vaan niin hyvin sanottu salamannopeasti, että meikäläisellä loksahti suu auki, ja tosiaan sieltä kuului vain tuo ”ohhoh”.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Viimein. Antaa sen sitten näkyä.

    kisi

    Kyllä herra kapteeni.
    Muistetaan sitten, että moni asia kauneuden tavoin on katsojan silmässä. Parhaani se minäkin yritän.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Susi suden tuntee.

    jees h-valta

    Lupaavia puhurin enteitä ilmassa!

    6 m3 6 m3

    Kaksi kovaa kulkijaa, ja peesari seuraa perässä.

    Itäsuomen Antti

    Voi olla mutta sehän on aivan ymmärrettävää. Metsätaloudessa on varsin pitkät siirtymä- ja kiertoajat.

    Vielä 60 vuotta sitten suurin osa puista hakattiin miestyövoimalla ja ainoastaan aukkohakkuita tehtiin. Se on vain yksi puu sukupolvi.

    Montako sukupolvea autoja tai tietokoneita onkaan virrannut siihen aikaan.

    Mielestäni, jos otetaan huomioon puu sukupolvien kiertoaika niin metsätalous on kehittynyt ja modernisoitunut paljon. Kehitettävää löytyy tietenkin koko ajan. Ollaan huolissaan monimuotoisuudesta ympäristöstä, mikä todellakin on oikea linja, mutta yhden metsäkierron aikana oletetaan metsien käytön ja kasvatuksen muuttuvan paljonkin. Kärjistettynä.

    Minä istutan tänä vuonna männikön karulle kankaalle. Niin oletettavasti siitä hakataan päätehakkuu vuonna 2100 Pitäsikiö minun nyt olla tietoinen siitä, mitä silloin vuonna 2100 odotetaan metsältä?

    Esimerkiksi liito-oravasta oltiin huolissaan ja pelättiin sen kuolevan sukupuuttoon. Tehtiin aivan järkyttäviä suojelupäätöksiä ja nyt todetaan sen lajin sopeutuvan kaupunkeihin. Onko siis suojelussa ollut mitään mieltä?

    Rane

    Luontoväki on varsin tyhmää ja laiskaa porukkaa.Esimerkiksi radiosta on tullut viime aikoina useampikin ohjelma jossa ”luontoihmiset” valittavat miten metsät on risukoita ja taimikoita joissa on vaikea kulkea.Siis täällä Kajaanissa.
    No,kun hirmuisella metakalla on Kajaanin kaupungin alueella rauhoitettu Talaskangas-Sopenmäki alue niin miksi ei voi mennä sinne hakemaan risuista vapaata luontoelämystä?
    Syy on se että luontoporukan vaatimuksesta alueelle johtavat metsätiet ”maisemoitiin.Sinne pitäisi siis kävellä.Liian vaivalloista ja risuja löytyy sieltäkin joten antaa olla ja jatketaan valitusta.

    Timppa

    Lauri Vaara sen taas tänään todisti Hesarissa. Hänen mukaansa vasta 35-40-vuotiaana saavuttaa uudistettu metsä saman kasvun kun hänen mukaansa normaali metsä kasvaisi.

    Kyllä meikäläistä on pahemman kerran petetty. Katsoin näiden meidän karuhkojen metsien kasvulukuja metsäsuunnitelmasta. 20-vuotiaan metsän kasvu oli 5,7 m3/ha/v ja 32-vuotiaan 11 m3/ha/v. Turhaan me niitä uudistusvaivoja nähdään, kun metsä muutenkin kasvaisi siis vähintään 10 m3/ha/v. Ei muuta kuin uudistushakkuut seis ja odotellaan, että metsät kasvavat jatkuvasti vähintään tuon 10 m3/ha/v.

    Kenetkähän tästä petoksesta voisi haastaa käräjiin. Olisiko tuo kartelliporukka sopiva avustaja. Lauri Vaara varmaan pystyisi todistamaan, että jatkuva kasvatus tuottaa jatkuvasti vähintään 10 m3/ha/v kun halutaan olla liioittelematta.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Käsittikö Timppa väärin Lauri Vaaran kirjoituksen, vai vääristeleekö hän Vaaran jutun juonta?
    L. Vaara väittää ettei Suomen metsävarojen kasvu ole avohakkuiden ja metsänviljelyn ansiota. Hän on osoittanut vuoden 2010 tutkimuksessaan, että kaikkien vuoteen 2007 saakka tehtyjen metsänviljelyjen keskimääräinen kasvu oli vain noin puolet maan metsien keskimääräisestä kasvusta.
    Sen ymmärtää helposti, sillä jos metsässä ei ole puuta, ei ole kasvuakaan. Ja vaikka taimikko perustetaan heti hakkuun jälkeen, kestää 35-40 vuotta ennen kuin taimikon kasvu saavuttaa kasvupaikan keskimääräisen tilavuuskasvun.

    Metsien kasvun lisäykset tulevat (!!!) huonosta metsänhoidosta. Kun nuorten metsien harvennukset on laiminlyöty, niihin on karttunut runsas puuvarasto ja mitä enemmän metsässä on puuta, sitä suurempi on puuston tilavuuskasvu. Toinen kasvua lisäävä tekijä on ollut metsäojitus.
    Näin Hesarin yleisön osastossa L. Vaara.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)