Keskustelut Metsänomistus Metsäyhtymä vai yhteismetsään liittyminen

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)
  • Metsäyhtymä vai yhteismetsään liittyminen

    Isäni oli saanut ostaa tilan rintamamies oikeuden perusteella sodan jälkeen. Vanhempien kuoleman jälkeen kuolinpesien kautta perustettiin Metsäyhtymä. Vaikeutena on ollut tyypillinen yhteisomistuksen tuomat vaikeudet. Metsä on vaikeuksista huolimatta saatu pidettyä ajantasalla. Tilanne vaikeutuu vuosi vuodelta kun osakkaat vanhenevat ja asioiden hoito kuormittaa yhtä jäsentä. Osakkaiden lapset ovat suurelta osin muuttaneet kauemmaksi omien töiden perässä, eikä kenelläkään ole mahdollisuutta lunastaa toisten osuuksia. Kiinnostus on myös vähäistä metsän hoitoon.

    Olen miettinyt miten tilanne ratkeaisi jotta vanhempien työlle jäisi kaunis muisto tulevaisuudessa ja kukaan nykyinen tai tuleva osakas ei ylikuormittuisi.

    Olen tutustunut yhteismesän liittymisen mahdollisuuksiin, joka voisi olla jonkin lainen ratkaisu tilanteeseen. Pyytäisin palstalaisia  kommentoimaan asiaa miten he asian näkevät.

    Näihin asioihin myös pyytäisin vastauksen:

    -Kuka tekee tila-arvion ja paljonko maksaa

    -Miten luotettavia ja tasapuolisia arviot ovat, koska tiloilla voi olla suuriakin eroja esim. rantojen-, tiestön-, maaperän-,puuston ym. suhteen

    -Mitä muita kustannuksia liittymisestä voi muodostua

    -Miten suuria eroja mahtaa olla yhteismetsien kesken

    -Mitkä kolme asiaa on yhteismetsään kuulumisessa parasta

    Kiitos vastauksista

  • Timppa

    Jotkut kunnat esimerkiksi Saarijärven kaupunki ovat perustaneet yhteismetsän, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kunnan alueella olevien tilojen liittyyminen siihen.  Tämä olisi mielestäni ihanteellisin ratkaisu.  Myös metsäyhtiöt esimerkiksi UPM ovat perustaneet yhteismetsiä nimenomaisella tarkoituksella, että niihin liittyisi yksityisiä metsänomistajia.  Tässä tietenkin puunmyynnissä joutunee sitoutumaan perustajafirmaan.  Kanattanee selvittää tämäkin vaihtoehto tarkemmin.  Netin mukaan he tekevät ehdotuksen liittymisestä veloituksetta.

    Yhteismetsät yhteystietoineen löytyvät netistä ja sitten voi kysellä tarkemmin metsätilan lähellä toimivilta yhteismetsiltä heidän käytäntöjään.  On myös yhteismetsiä, jotka eivät ota ulkopuolisia jäseniä.  Suuret yhteismetsät yleensä kelpuuttavat heitä.  Joillakin tietysti kiinnostus riippuu sitä miten liittyjän tila sijaitsee entisiin maihin verrattuna.

    -Tila-arvion tekeminen mahdollisine kustannuksineen selviää siis yhteydenotossa yhteismetsään.

    -Eivät mitkään arviot ole täysin tasapuolisia.  Jos kyse on pelkästä metsämaasta ja puusto sekä maapohjat ovat samankaltaisia, niin silloin tilanne on varmasti hyvin helppo.  On olemassa kaavoja, joilla osuudet määräytyvät, mutta tulevaisuudessa tilanne muuttuu tavalla, jota emme nyt tiesdä.  Sama on silloinkin  tilanne jaetaanko tila tai myydäänkö se.  Aina on epävarmuutta..  Jos on olemassa esimerkiksi mahdollisuus saada rantakaavoituksella tontteja, niin sellaista aluetta ei kannata liittää yhteismetsään.  Uutena kuviona ovat sitten tuulivoimaloiden tontit.  Miten sellaisten mahdollisuuksiin varaudutaan minulla ei ole tietoa, mutta kannattaa pitää liittymisvaiheessa mielessä.

    Liittymisestä muodostuu lähinnä tuo metsänarviointikustannus.  Jos tilayhtymällä on teiden tai ojioen teosta poistamattomia hankinkintamenoja, niin se siirtyvät vastaanottajan taseeseen.  Samoin käyttämättömät metsävähennykset (niitähän teillä ei ole).  Yhtymän on tuloutettava käyttämättömät menovaraukset ja  niistä luonnollisestikin maksettava vero.

    -Kuten tuolla alussa kirjoitin niin eroja on todella paljon.  Esimerkiksi meidän ns suvun yhteismetsä hoitaa kaikki hallintohommat kirjanpitoa lukuunottamatta talkoovoimin.  Ei ainakaan nykyään oteta ulkopuolisia osakkaita.  Suuremmilla on palkattua henkilöstöä.  Jos on liittymässä yhteismetsään, niin metsäarvion lisäksi on syytä selvittää yhteismetsän kiinteiden kulujen, siis lähinnä hallinto ja tiestö ym osuus, mikä saattaa vaihdella runsaastikin.

    Yhteismetsään kuulumkisesta on parasta:

    –kaikki perinnönjaot ovat yksinkertaisdia

    –päätöksenteko ei esty jonkun  yksittäisen omistajan takia

    –metsät tulevat hoidettua ammattimaisesti.  Ei siis sen yksittäisen kuolinpesän osakkaan vaivannäkö mene hukkaan

    Tietysti sitten yksi vaihtoehto on myydä tila.   Eihän se kuitenkaan ilmaista ole.  Välityspalkkioina ja veroina voi kulua lähes 25 % myyntihinnasta ja lopulla rahalla on hyvä mahdollisuus hävitä kulutukseen.  Ohteismetsän osuuksissa arvo säilyy ja myös tietoisuus omista juurista, millä silläkin on merktystä.

     

    Torpallinen

    Kiitos vastauksesta. Toivoisin lisää kannanottoja asiaan.

    Tilan sijainti on Etelä-Savon alueella.

    Metsäkupsa

    Yleensä rintamamiestilat Etelä-Savossa ovat alle 50 ha ja usein vieläpä hiukan keskimääräistä huonommilla maapohjilla.Yhteismetsä olisi varmaankin kätevin vaihtoehto,silloin ei pitäisi tulla erimiellisyyksiä ainakaan yhtä paljon,kuin ehkä muissa vaihtoehdoissa.Mhy Etelä- Savo on perustanut taannoin tänne yhteimetsän,johon otetaan uusia metsätiloja mielellään toimialueen piiristä.Heiltä löytyy myös ammattilaiset tekemään tila-arvion,jonka perusteella sitten liittyessä osuuden suuruus määräytyy.                                                                                                                                    Jos osakkaat haluavat rahaa irrottaa ,silloin kyllä tämän hetkisessä ylikuumenneessa markinatilanteessa myydessä saa kyllä hyvän hinnan.Rivien välistä oli luettavissa,että asioiden hoito yhden harteilla ja erilaisten näkemyksien kanssa joutuu painimaan.Joten kannattanee ensin pitää alustava palaveri,jolloin selviää löytyykö yhteisymmärrystä miten menetellä.Metsäyhtymän jakaminen on vihon viimeinen vaihtoehto ja kallein.Pahimmillaan yksittäisten puiden laskemiseksi jossain mennyt.Normaali tila-arvio maksaa tekijästä riippuen 15 €/ha  ylöspäin ja jos pyytää kahdelta tila-arviot, silloin kyllä osakkaiden luulisi uskovan arvonmäärityksen olevan oikean.

     

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)